Trafficroots Analysis Pixel
Lainsäädäntö Life Style Politiikka Terveys Uutiset

Lääkettä vai viihdettä?

Marjaana
Kirjoittanut Marjaana
Seeds of Love – vaporisaattoreiden asiantuntija. Paras valikoima, parhaat hinnat.

Onko kannabis viihteellinen päihde vai onko sillä myös lääkinnällistä merkitystä? Tällä kysymyksellä kannabista on pidetty kaikkein vaarallisimpien huumausaineiden listalla vuosikymmenten ajan. Se jo tiedetään, että kannabiksella on potentiaalia lääkinnällisessä käytössä ja että tutkimusten mukaan se ei ole lainkaan niin haitallinen aine kuin propagandassa on annettu ymmärtää. Tosin kannabiksen vastustajat edelleen väittävät, että kannabista ei ole tutkittu riittävästi – totuus kuitenkin lienee, että kannabista ei ole heidän mielestä tutkittu riittävästi, jotta olisi saatu riittävästi tuloksia tukemaan heidän mielipiteitä. Kannabistutkimuksen esteenä on ollut juuri erittäin negatiivinen suhtautuminen koko aineeseen.

Yhdysvalloissa on yleistä suhtautumista kannabikseen ja sen hyväksymiseen muokattu erityisen paljon lääkekäytön kautta. Joissakin osavaltioissa on kannabisresepti saatu melko heppoisin perustein, joista itsellänikin on omakohtaisia kokemuksia. Kannabiksen lääkinnällinen käyttö lienee kuitenkin suurimmalle osalle kiistaton tosiasia. Mutta mikä sitten on lääkekäyttöä ja mikä viihdettä – missä kulkee raja? Pekka Hakkaraisen ja Karoliina Karjalaisen äskettäin julkaisema tutkimus ”Pilvee, pilvee – Kannabiksen käyttötavat, käyttäjät ja poliittiset mielipiteet” valottaa myös tätä kysymystä osaltaan. Vastaukset lienevät melko rehellisiä, koska vain 4,5% vastaajista sanoo käyttönsä olevan enimmäkseen lääkekäyttöä ja peräti 78,5% tunnustaa suoraan käyttävänsä kannabista omaksi huvikseen. Sekä että käyttöä oli 17% vastaajista.

Mihin katosi lääkekäyttö Oregonissa?

On hyvä, että tutkimukseen vastanneet ovat olleet rehellisiä ja ettei omaa kannabiksen käyttöä ole yritetty piilotella lääkekäytön sekaan. Tuo Yhdysvaltojen tai ainakin Kalifornian malli oli melko naurettava. Resepti olisi varmasti tullut vaikka syyksi olisi esitetty hilseilevä päänahka. Kuitenkin Hakkaraisen ja Karjalaisen tutkimuksessa huomioitava osa vastaajista kertookin käyttävänsä kannabista sekä omaksi ilokseen, että terveydellisistä syistä. Missä sitten kulkee lääke- ja viihdekäytön raja? Itse olisin luultavasti vastannut olevani viihdekäyttäjä, vaikka toisinaan vedän päivän ainoat hatsit juuri ennen nukkumaan käymistä. Hyvä kypsynyt indikainen lajike antaa niin makoisat unet, että aamulla on todella virkeä olo. Kannabishan tunnetusti lisää ns. syvän unen määrää, jolloin mm. unien näkeminen vähenee selkeästi. Mutta jos nyt olisi mahdollisuus saada lääkekannabisresepti, vannoisin lääkärille ehdottomasti tarvitsevani juuri kannabista käyttööni. Apteekista tuskin lähtisin sitä hankkimaan, vaan hankkisin yrttini edelleen tutuista hankintakanavistani. Omasta mielestäni niistä saa edelleen huomattavasti parempaa laatua kuin Bedrocanilta, joka tosin saattaa toimia paremmin niillä, jotka sitä oikeasti tarvitsevat.

Oregonin osavaltio laillisti kannabiksen viihdekäytön jo heinäkuussa 2015. Kannabiksen laillinen ostaminen mahdollistui vasta saman vuoden lokakuussa, kun paikalliset apteekit saivat luvan myydä kannabista myös viihdekäyttöön. Kuluvan vuoden alusta alkaen lääkekannabisapteekeilla on ollut oikeus myydä vain reseptin haltijoille ja tämä on romahduttanut apteekkien määrän. Kun syyskuussa 2016 kannabisapteekkeja oli Oregonin osavaltiossa vielä 425 kappaletta, oli niitä huhtikuussa 2017 jäljellä enää 49 kappaletta. Vuoden 2016 aikana viranomaiset saivat yli 2000 hakemusta toimia viihdekannabiksen parissa, joka ylitti odotukset selvästi. Lääkekannabisresepti on Oregonissa voimassa 12 kuukautta ja vuoden 2016 aikana niiden määrä väheni 13000 reseptillä. Paranivatko oregonilaiset vuoden 2016 aikana vai mistä lienee kysymys?

Turhaa jarrutusta

Suomessa kannabiksen käyttö yleistyy melkoisella vauhdilla. Samoin yleistyy sen hyväksyminen, koska oikeaa tietoa kannabiksen haitoista ja haitattomuudesta on saatavilla paremmin kuin aiemmin, kiitos monien suomalaisten ja kansainvälisten sivustojen. Vanhaa ”Reefer Madness” retoriikkaa yritetään vielä viljellä joidenkin raittiusjärjestöjen ja erityisesti poliisin toimesta, mutta oikeaa ja rehellistä tietoa on jo paljon saatavana. Tiedon määrään nähden on hämmästyttävää, miten vahvasti Kristiina Pellaksen (Fimean yliproviisori) ja Eija Kalson (HUS Kipupolin ylilääkäri) käyvät edelleen omaa huumesotaansa. Kalson ansiot kannabislääkinnän torppaamisessa tunnetaan yleisesti, Kristiina Pellas on monille melko tuntematon, mutta hänen lähes ensimmäisiä ansioita on CBD:n lisääminen lääkeluetteloon. Suomi on luultavasti ainoa maa EU:n alueella, joka on rajoittanut CBD:n käytön vain reseptilääkkeeksi. Kristiina Pellas on ollut hyvin haluton avaamaan syitä miksi CBD on määritelty reseptilääkkeeksi vastoin muiden EU-maiden käytäntöä.

Tällainen turha jarrutus aiheuttaa paljon harmia ja haittaa monille niille, jotka todella saisivat avun vaivoihinsa kannabiksesta. Nyt kannabislääkinnän aloittaminen vaatii ensin kaikkien muiden mahdollisten lääkkeiden kokeilemista ja vasta on mahdollista yrittää kannabiksen avulla. Lääkekannabiksen saaminen vaatii erityisluvan Fimealta (liekö sielläkin Pellas portinvartijana?) ja Valvira puolestaan hanakasti tarttuu kannabista määräävien lääkäreiden toimintaan. Seurauksena on se, ettei lääkärit halua edes harkita kannabislääkinnän aloittamista potilaalla.

Valitettavasti kannabis on kuuma peruna myös poliitikoille. Kun vuonna 1971 äänestettiin suuressa salissa kannabiksen laillisesta asemasta, kaatui silloisen hallituksen esitys äänin 92-80. Miettikää: hallituksen esitys oli pitää kannabis laillisena ja peräti 40% istuvista kansanedustajista kannatti esitystä! Se kuuluisa arpa vedettiin valiokunnassa ja vaikutti vain valiokunnan esitykseen aiheesta. Tänään ei yksikään poliitikko suostu ottamaan kannabiksen laillistamista edes puheeksi julkisen leimaamisen pelossa.

Kannabiksen käyttö ja kokeilleiden määrä on suurin ikäluokassa alle 35 vuotiaat. Alle 35 vuotiaat myös kannattavat kannabiksen käytön rangaistavuuden purkamista eniten. Suhtautuminen muuttuu jyrkästi siirryttäessä ikäluokkaan 35 – 44 -vuotiaat ja jyrkkenee edelleen mentäessä vanhempiin ikäluokkiin. Kun kansanedustajista vain hieman yli neljännes on alle 40 vuotiaita, mitä voi kuvitella kansanedustajien kannasta kannabiksen laillistamiseen? Kun nuorissa kansanedustajissa on myös erittäin konservatiivisesti ajattelevia, ei välttämättä ole odotettavissa kannabiksen lailliseen asemaan liittyviä aloitteita kansanedustajien toimesta. Ainakaan lievempään suuntaan.

Jätä kommentti