Briteissä hampunviljelijät ottavat oikeuden omiin käsiin – kuinka käy Suomessa?
Britannialaiset hampunviljelijät ovat kyllästyneet maassa tehtyihin linjauksiin ja ryhtyneet organisoimaan massiivista kansalaistottelemattomuudelle pohjaavaa kampanjaa.
Britannian erottua EU:sta sille tarjoutui tilaisuus toteuttaa EU:n hamppulinjauksista eriävää politiikkaa. Boris Johnsonin johtama hallitus ei kuitenkaan ole ryhtynyt toimiin maan hampunviljelijöiden aseman parantamiseksi.
Hampunviljelijä Patrick Gillett on pannut aluille kampanjan, joka kantaa nimeä Overgrow the Regime. Kampanja pyrkii rohkaisemaan ihmisiä kasvattamaan hamppua kaikista rajoituksista huolimatta.
CBD:n myynti sallittua – tuotanto harmaalla alueella
Kannabidiolin myynti on Britanniassa sallittua ja maan CBD-tuotteiden markkinat ovat Euroopan alueen suurimmat. Maassa myytävien CBD-tuotteiden yhteisarvon odotetaan nousevan 1,17 miljardiin euroon vuonna 2025.
Nykyisissä puitteissa ei tuotteita ole kuitenkaan voitu tuottaa maan rajojen sisällä. Syynä tähän on epäsuhtainen sääntely. Tuottamiseen vaadittavia lupia on erittäin hankalaa saada. Britanniassa jo pelkästään hampun viljelylle tarvitsee hakea lupaa. Lupamenettely on monimutkainen ja hampunviljelijöiden mukaan se “vaatii neljän erillisen tunnuksen hallinnointia”.
Valtaosa CBD-tuotteista on joko romanialaista tai slovakialaista tuontitavaraa. Patrick Gillett on nähnyt epäkohdan siinä, että “varat valuvat ulkomaille”.
Gillett oli vuonna 2015 mukana perustamassa Hempen-viljelyosuuskuntaa. Osuuskunta pakotettiin tuhoamaan hamppusatonsa vuonna 2019. Sadon arvoksi oli arvioitu ainakin 200 000 puntaa. Osuuskunta oli tuolloin ilmoittanut sisäministeriölle aikomuksista hyödyntää satoa CBD:n tuotannossa. Tämän jälkeen sille ei ole enää myönnetty lupaa hampun viljelyyn.
Kaiken kaikkiaan lupia pelkästään hampun viljelylle on myönnetty 22 kappaletta. Yhteenlaskettuna kaikki britannialaiset hampun viljelyalueet kattavat vain 2000 hehtaaria. Hempenin arvioiden mukaan tämä ei riittäisi kattamaan CBD-öljyn tuotannon vuoksi muodostuvaa raaka-ainetarvetta.
Gillett toteaa, että “ainoastaan suurimmat pelaajat voivat navigoida esteiden läpi” viitaten niihin edellytyksiin, joita hampun hyödyntämiselle on Britanniassa asetettu.
Yritysten on käytävä läpi laaja lupamenettely, mikäli ne aikovat eristää kannabinoideja kasvin lehdistä ja kukinnoista. Tavanomaistesti hampunviljelijöitä velvoitetaan tuhoamaan sadostaan kaikki muut osat paitsi varret ja siemenet.
Vielä hiljattain kannabislääke Sativexin valmistaja GW Pharmaceuticals oli ainoa yhtiö, jolle oli myönnetty lupa hampun uuttamiseksi. Se sai luvan Sativexin valmistamiselle vuonna 1998. Yhtiö myytiin viime vuonna yhdysvaltalaiselle Jazz Pharmaceuticalsille 7,2 miljardilla dollarilla. Vasta vuonna 2021 myös toiselle yritykselle on myönnetty lupa kannabinoidien tuotannolle.
Overgrow the Regime -kampanjan alaisuudessa Hempen on ilmoittanut ostavansa kaiken saatavilla olevan hampun biomassan, joka on britannialaista alkuperää. Se on kehottanut maan hampunviljelijöitä kansalaistottelemattomuuteen – viljelemään hamppua laajemmilla alueilla kuin luvat sallisivat.
Hempen on kertonut osuuskunnan aikovan tulevaisuudessa hyödyntää hamppua kannabidiolipitoisten tuotteiden tuotannossa. Sen toiminta on voittoa tavoittelematonta.
Myös Suomen CBD-teollisuus halutaan tukahduttaa lakimuutoksella
Suomessa valmisteltu lakiesitys huumausainelain muuttamisesta pyrkii monilta osin luomaan rajoitteita suomalaisen hamppualan kehitykselle. Alkukesästä 2021 julki tullut STM:n esitys poiki lausuntokierroksella ollessaan mittavan määrän palautetta.
Pohjoinen Aurinko Oy:n perustaja Hannu Hyvönen kritisoi voimakassanaisesti esitystä. Hänen mukaansa “Suomi tarvitsee hamppustrategiaa – ei hamppufobiaa”.
Lakiehdotus oli määrä esitellä viime vuoden lopulla, mutta esittelyn arvioitu ajankohta on siirtynyt vuoden 2022 tammikuun loppuun.
Kasvien uuttaminen ja esimerkiksi CBD-öljyn valmistaminen tulisi ehdotetun lakimuutoksen myötä mahdottomaksi. Hampun kukinnon hyödyntäminen halutaan kieltää täysin, riippumatta sen THC-pitoisuudesta. Suomalaisia hampunviljelijöitä velvoitettaisiin hävittämään muut kasvinosat kuin varret ja siemenet.
Ehdotettu lakimuutos kieltäisi lisäksi myös uusien hamppulajikkeiden jalostuksen. Esitysluonnoksen mukaan Suomessa ei olisi merkittävää kasvinjalostustoimintaa. Se jättää huomioimatta, että Finola-yhtiö on jalostanut omaa hamppulajikettaan jo vuodesta 1995.
Finola on nykyään erittäin tunnettu lajike, jonka uniikit ominaisuudet tekevät siitä halutun kaikkialla maailmassa. Yhtiön edustajan Anita Hemmilän mukaan lajiketta “viljellään Uruguayssä asti”.
Vähän yli vuosi sitten Itä-Suomen hovioikeus vapautti Hannu Hyvösen hampun kasvinjalostusta koskevassa oikeuskäsittelyssä. Oikeusoppineiden mielestä on yksiselitteistä, että nykyisellään hamppua saa kasvattaa muun muassa jalostustarkoituksissa.
Luonnostellussa lakiesityksessä vaaditaan myös aiempaa tiukempia ilmoitus- ja kirjanpitovelvollisuuksia hampunviljelijöille. Hampun viljely olisi sallittua vain, jos sitä varten haetaan EU:n maataloustukea, tai viljely täyttäisi muutoin samat edellytykset.
Esitysluonnoksen ehdottamat muutokset asettaisivat Suomeen lainsäädännön, joka monilta osin mahdollistaisi samankaltaisen hamppualan tukahduttamisen ilmapiirin kuin mikä Britanniassa vaikeuttaa alan kehitystä.
Suomen CBD-käyttäjien määrää ei ole tilastoitu, eikä kulutuksen määrää ole arvioitu. Suomalaisten CBD:n kysynnästä kuitenkin kertoo jotakin se, että Tullin valvonnan vuosijulkaisun 2020 mukaan “Tällä hetkellä noin viisi prosenttia Tullilaboratorion rikosnäytteistä on kannabistuotteita, joissa THC-pitoisuus on alle 0,2 prosenttia. Näiden tuotteiden tunnusomaisin aine on THC:n sijaan kannabidioli (CBD).”
Tallinnalaisen CBD-tuotteita myyvän Sativa Storen omistaja Minna-Maria Amjärv arvioi vuonna 2019 liikkeen asiakaskunnan koostuvan “90-prosenttisesti suomalaisista”.
Fimea on tulkinnut CBD-tuotteiden rinnastuvan lääkeaineisiin. Muun muassa Tulli on omassa toiminnassaan tukeutunut tätä asiaa koskevaan Fimean lausuntoon. Korkein hallinto-oikeus kuitenkin täsmensi päätöksessään viime vuoden lopulla, ettei CBD:tä sisältäviä tuotteita voida luokitella kategorisesti lääkeaineiksi.
Vähän yli vuosi sitten EU-tuomioistuin totesi, että EU:n jäsenvaltio ei voi kieltää toisessa jäsenvaltiossa laillisesti tuotetun kannabidiolin markkinointia. Viranomaisilla ei siis ole keinoja estää kannabidiolivalmisteiden virtaamista Suomeen.
Kun CBD:n tuotantoa ei haluta viranomaisten toimesta sallia, siirtyvät varat ulkomaille. Nähtävästikin samankaltainen skenaario, joka on meneillään Britanniassa, on toistumassa myös Suomessa.