Kannabislainsäädännön lieventyminen yhteydessä vähäisempiin myrkytystapauksiin

Kannabislainsäädännön lieventyminen yhteydessä vähäisempiin myrkytystapauksiin

Synteettisten kannabinoidien aiheuttamat myrkytykset näyttävät olevan harvinaisempia niissä Yhdysvaltojen osavaltioissa, joiden kannabislainsäädäntö on lievempää, selviää Washington State Universityn tekemässä tutkimuksessa.

Tutkijat vertailivat Yhdysvaltojen kansallisia myrkytystietoja ajanjaksolta 2016-2019. Tuona aikana raportoitiin yhteensä 7 600:sta synteettisiin kannabinoideihin liittyvästä myrkytystapauksesta. Valtaosassa (65%) lääketieteellinen hoito oli tarpeellista ja 61:ssä tapauksessa henkilö menehtyi.

Osavaltiot luokiteltiin kolmeen kategoriaan: viihdekäytön ja lääkekäytön sallineisiin osavaltioihin, ainoastaan lääkekäytön sallineisiin osavaltioihin ja kannabiksen saatavuutta rajoittaviin osavaltioihin.

56 prosenttia myrkytystapauksista raportoitiin osavaltioissa, joissa laillista kannabista ei ollut saatavilla, kuten Idahossa. Ainoastaan 5,5 prosenttia tapauksista ilmeni osavaltioissa, joissa kannabiksen viihdekäyttö oli sallittua, kuten Washingtonissa.

Väestötasolla vertailtuna vuosittaiset kannabinoidien aiheuttamat myrkytystapaukset olivat kannabiksen sallineissa osavaltioissa 37% harvinaisempia kuin kannabikseen tiukimmin suhtautuvissa osavaltioissa.

Myös lääkinnällisen käytön sallineissa osavaltioissa myrkytyksiä oli verrattaen 13% vähemmän, mutta tämä lukema ei ollut tilastollisesti merkittävällä tasolla. Tutkijoiden mukaan tähän saattaa olla syynä se, että useimmilla synteettisten kannabinoidien käyttäjillä ei ole lääkinnällistä tarvetta kannabinoideille, eikä viihdekäyttäjien ole helppo hankkia lääkinnälliseen käyttöön osoitettua kannabista.

Synteettisten kannabinoidien aiheuttamat myrkytystapaukset näyttivät myös kääntyneen laskuun lähes kaikissa osavaltioissa. 

Tutkijoiden mukaan myrkytystapausten määrän lasku saattaa osin selittyä myös muilla tekijöillä, kuten viime vuosikymmenellä tehdyillä lainmuutoksilla, julkisten valistusohjelmien vaikutuksella, synteettisten kannabinoidien käytön denormalisaatiolla ja toisaalta kasviperäisten kannabinoidien käytön normalisaatiolla. Näitä ei kuitenkaan pidetä todennäköisenä selittävänä tekijänä ja niiden vaikutteen nähdään jäävän oheisvaikutuksen tasolle.

Aiheesta kertoi Washington State University.

Synteettisiä kannabinoideja esiintyy Suomessakin

Synteettiset kannabinoidit yleistyivät 2000-luvun alussa ja niitä havaittiin pian Suomessakin. Vuonna 2011 uutisoitiin synteettisen kannabinoidin JWH-018:n aiheuttamasta kahdesta kuolemantapauksesta Pohjanmaalla.

Monet Euroopan maat olivat 2010-luvulle tultaessa asettaneet kieltoja, jotka koskivat joidenkin synteettisten kannabinoidien kauppaa. Kielletyt aineet ovat kuitenkin hyvin nopeasti korvautuneet muilla yhdisteillä, jotka ovat olleet yhä vahvemmin vaikuttavia.

Tunnettuja synteettisiä kannabinoideja on jo tuhansia. YK:n huumeiden ja rikollisuuden torjunnasta vastaava toimisto UNODC oli vuoteen 2020 mennessä kirjannut ilmoituksen ainakin 280:een erilaiseen synteettiseen kannabinoidiin liittyvästä havainnosta.

Euroopan Unionilla on uusien psykoaktiivisten aineiden ilmaantumista tarkkaileva varhaisen varoituksen järjestelmä. Järjestelmän on tarkoitus auttaa EU-jäsenmaiden viranomaisia muodostamaan ennaltaehkäisevästi uusia psykoaktiivisia aineita koskevia kieltoja ennen kuin näiden käyttö yleistyy. Vuonna 2019 tähän järjestelmään kirjatuista tullitakavarikoista 29% koski synteettisiä kannabinoideja.

Tänä päivänä Suomessa on luokiteltu huumausaineeksi 23 synteettistä kannabinoidia. Huumausaineasetusta on päivitetty näiden osalta viimeksi vuonna 2020, jolloin luokiteltiin kansallisesti huumausaineeksi kaksi indatsolipohjaista synteettistä kannabinoidia.

Suomalainen huumausainevalvonta kohdentuu valtaosin kasviperäisen kannabiksen kitkemiseen. Virkamiehet ovat synteettisiin kannabinoideihin kohdistuvan valvonnan ja kieltojen asettamisen sijaan päätyneet painottamaan toimia, jotka rajoittaisivat kuitu- ja öljyhampun hyödyntämistä teollisuuden raaka-aineena ja tekisivät sen jalostamisesta luvanvaraista. Hamppu sisältää aina pieniä määriä Δ⁹-THC:tä, joka on valtiosopimusten mukaisen valvonnan alainen aine.

Osa synteettisistä kannabinoideista on arviolta monisataakertaisesti kannabiskasvin vaikuttavaa ainesosaa Δ⁹-THC:tä voimakkaammin vaikuttavia yhdisteitä. Tämä lisää merkittävästi niiden aiheuttamia haittoja ja yliannostuksen vaara on todellinen. Jotkin yhdisteistä saattavat muodostaa haitallisia aineenvaihduntatuotteita, jotka aiheuttavat sisäelinvaurioita. Kuolemantapausten merkittävimpänä aiheuttajana nousevat esiin indatsolipohjaiset yhdisteet kuten ADB-FUBINACA ja 5F-MDMB-PICA.

Huumemarkkinoilla on tavattu myös kannabistuotteita jäljitteleviä väärennöksiä, jotka tosiasiassa sisältävät synteettisiä kannabinoideja. Vuonna 2015 huumausainerikoksesta epäilty nainen ystävineen joutui sairaalahoitoon kaksikon syötyä poliisiauton takatilassa hasiksenkaltaista ainetta, joka sisälsi synteettistä kannabinoidia.

Hiljattain markkinoille on myös ilmaantunut kasviperäisten kannabinoidien puolisynteettisiä johdannaisia. Viime vuonna julkaisimme myös näitä aineita käsittelevän artikkelin.

Vastaa