Kannabista pidetään yhä dopingaineena
Maailman antidopingtoimisto (WADA) on tuoreella päätöksellään päätynyt pitämään voimassa kannabiksen ja kannabinoidien luokittelun dopingaineena.
Kannabis ja sen päihdyttävä ainesosa Δ⁹-THC ovat urheilussa kiellettyjen aineiden luettelossa. Kiellettyjä ovat myös sen vaikutusta jäljittelevät synteettiset kannabinoidit. Ainoastaan kannabidioli (CBD) on sallittu yhdiste.
Muun muassa sekä Hollannin että Yhdysvaltojen dopingasioista vastaavat toimijat ovat hiljattain kyseenalaistaneet kannabista koskevia kieltoja.
Hollannin dopingviranomainen vaati heinäkuisessa lausunnossaan voimassaolevien kieltojen täydellistä poistoa.
Myös Yhdysvaltojen antidopingjärjestö USADA on viimevuotisessa lausunnossaan kiinnittänyt huomiota siihen, että urheilijoilla tulisi olla oikeus käyttää kannabista ilman dopingsyytösten uhkaa silloin, kun tämä tapahtuu kisojen ulkopuolella.
USADA-järjestön näkemyksen mukaan kannabiksen käyttö olisi nykyisellään kiellettyä ainoastaan niissä yhteyksissä, kun sen voidaan nähdä akuutisti parantavan urheilusuoritusta.
Se päätyi asettamaan pikajuoksija Sha’Carri Richardsonille kilpailukiellon Tokion olympialaisten ajaksi, kun hän oli antanut kannabinoidi THC:lle positiivisen näytteen. Päätös nostatti runsaasti kritiikkiä.
Järjestö vetosi tuolloisessa lausunnossaan siihen, ettei se pysty yksinään muuttamaan sääntöjä. Se huomautti työskennelleensä vuosien ajan muuttaakseen maailman antidopingtoimiston linjausta kannabiksen ja kannabinoidien suhteen.
Myös muun muassa Kansainvälisen yleisurheiluliiton puheenjohtaja Sebastian Coe on asettunut julkisesti kannabiksen uudelleenluokittelun kannalle.
Johtuen lukuisista maailman antidopingtoimistolle osoitetuista pyynnöistä, on WADA:n luettelointiasioihin perehtynyt asiantuntijaryhmä arvioinut tuoreeltaan kannabiksen ja THC:n asemaa dopingaineena. Asiantuntijaryhmän mukaan kannabiksen läsnäolo urheilussa ei ole helposti tulkittava asia.
THC:n mahdollisia suorituskykyä parantavia ominaisuuksia tulisi sen mukaan tutkia yhä enemmän.
Asiantuntijaryhmä näki kuitenkin yksiselitteisenä sen, että kannabiksen säännöllinen käyttö “käy urheiluhenkeä vastaan”.
Virtsanäytteistä mitattavan THC:n enimmäispitoisuuden rajaa nostettiin viimeksi vuonna 2013, jolloin raja-arvoksi tuli 150 ng/mL.
Raja saattaa ylittyä myös sellaisissa tapauksissa, kun urheilija on ollut kannabiksen päivittäiskäyttäjä — vaikka hän olisi ollut ilman kannabista useita päiviä, eikä esimerkiksi akuutisti päihtynyt. Tämä johtuu THC:n aineenvaihduntatuotteiden hitaasta poistumisesta kehon rasvakudoksista.
Suomella on kaksi paikkaa WADA:n asiantuntijaryhmissä. Lisäksi sen yksitoistajäsenisessä urheilijakomiteassa on yksi suomalainen.
