Kansalaisaloitetta kannabiksen käytön rangaistavuuden poistamisesta ei käsitellä
Eduskunnan lakivaliokunta esittää, että aloite hylätään, eikä sen pohjalta ryhdytä muuhun valmisteluun. Kansalaisaloitetta ei nähty lakiteknisistä syistä hyväksyttävänä. Lisäksi aloitteen lähtökohtia kyseenalaistettiin.
Kansalaisaloite kannabiksen käytön rangaistavuuden poistamiseksi pantiin vireille 1. 5. 2019. Kansalaisaloitteessa ehdotettiin lakimuutosta, joka poistaisi rangaistavuuden kannabiksen käytöstä, pienten määrien hallussapidosta ja enintään neljän kasvin kasvattamisesta.
Lakialoitetta ei pidetty toteuttamiskelpoisena, sillä sen nähtiin olevan ristiriidassa kansallisen lainsäädännön ja Suomea velvoittavien kansainvälisten yleissopimusten sekä EU:n puitepäätösten kanssa.
Lakivaliokunta katsoi, että aloitteen ehdotusten suhde olemassaolevaan lainsäädäntöön ei käynyt riittävissä määrin ilmi. Monilta osin nykyisten säännösten soveltamisalat ovat aloitteen ehdotusta laajempia.
Lakivaliokunta totesi, että se “pitää Suomen huumausainepolitiikan linjauksia suhteellisen onnistuneina.”
Lakialoitteen perustelut kyseenalaistettiin
Valiokunnan mukaan “aloitteessa ei ole perusteltu, miten kannabiksen saatavuutta lisäämällä tämän aloitteen mukaisesti, voitaisiin vähentää kokeilijoiden ja käyttäjien määrää.”
Lakialoitteen mukaisen mallin täytäntöönpanon nähtiin todennäköisesti lisäävän kannabiksen käyttöä ja laajentavan käyttäjäpiiriä erityisesti nuorison keskuudessa. Tämän toteutuminen ei olisi linjassa valtioneuvoston huumausainepolitiikkaa koskevan periaatepäätöksen kanssa, jonka mukaan huumausainepolitiikan tavoitteena on huumeiden käytön ja levittämisen ehkäisy.
Lakivaliokunnan mietinnön mukaan käytön yleistyminen edelleen ”vahvistaa järjestäytyneen rikollisuuden toimintaedellytyksiä, sillä vain osalla käyttäjistä tulisi olemaan kiinnostusta kannabiksen kasvattamiseen omaa käyttöä varten.”
Kansalaisaloitteen perusteluissa todettiin, että kannabiksen saattaminen laillisen kontrollin piiriin heikentäisi järjestäytyneen rikollisuuden toiminnan mahdollisuuksia. Sen mukaan kannabiksen kasvattajat eivät halua olla tekemisissä rikollisten kanssa.
Valiokunnan saamassa selvityksessä kuitenkin kyseenalaistettiin ehdotetun lakimuutoksen mukaisen mallin vaikutus. Kannabiksen henkilökohtaisen viljelyn sallimisen oli nähty hämärtävän laillisen ja lainvastaisen toiminnan rajaa. Selvityksessä nousi esiin laillisesti ja laittomasti tuotetun kannabiksen sekoittumisen riski. Poliisin toimintaedellytysten vakavan rikollisuuden torjunnassa nähtiin heikkenevän tämän myötä.
Järjestäytyneen rikollisuuden toiminnan mahdollistumisen nähtiin olevan todennäköistä erityisesti silloin, jos kannabista näennäisesti pieniä määriä käsittelevillä henkilöillä on kuitenkin pääsy huomattavasti suurempiin huumausaine-eriin.
Kansalaisaloitteen mallin toteutumisen ei nähty myöskään mahdollistavan poliisin resurssien vapautumista. Sisäministeriön selvityksen mukaan poliisi ei merkittävissä määrin suuntaa resursseja sellaiseen valvontaan tai tutkintaan, jossa kohteena on vähäinen määrä kannabista.
Valiokunnan saamassa selvityksessä todettiin viime vuosina poliisin käsittelemien käyttörikostilanteiden johtaneen valtaosin sakkovaatimukseen ja sitä seuraavaan sakkoseuraamukseen. Valiokunta piti tärkeänä, että toimenpiteistä luopumisen mahdollisuutta korostettaisiin entuudestaan virkamiesten koulutuksessa.
Lakivaliokunnan mietinnössä ei arvioitu aloitteen perustelujen ihmisoikeudellisia ja yksilönvapautta koskevia näkökulmia tai nykyisen lainsäädännön perustuslaillisuutta.
Lakivaliokunnan jäsenet Saara Hyrkkö (vihr), Mirka Soinikoski (vihr) ja Suldaan Said Ahmed (vas) yhtyivät lakiovaliokunnan mietintöön, mutta myös jättivät asiassa vastalauseen.
Vastalauseen perustelujen mukaan “kansalaisaloite on tarpeellinen aloite yhteiskunnallisen keskustelun avaukseksi Suomen päihde- ja huumausainepolitiikan suunnasta, vaikka aloitetta ei sellaisenaan voi pitää toteuttamiskelpoisena.”
