KK2020-asiantuntijaksi kutsutun professorin lähteiden taustalla on konservatiivinen blokki, jonka väitteet eivät kestä tarkastelua

KK2020-asiantuntijaksi kutsutun professorin lähteiden taustalla on konservatiivinen blokki, jonka väitteet eivät kestä tarkastelua

Monissa paikallislehdissä ja esimerkiksi Turun Sanomien pääkirjoituksena 4. 3. 2021 julkaistussa mielipiteessään palkittu kirurgi ja lääkäri Martti Vastamäki Raittiuden ystävät ry:n puheenjohtajan asemassa totesi, ettei kannabista pidä vapauttaa Suomessa.

Vastamäki on myös kutsuttu eduskunnan lakivaliokunnan asiantuntijakuulemiseen kertomaan näkemyksensä KK2020-aloitteen sisällöstä, joten pidämme olennaisena, että hänen väitteitään tarkasteltaisiin kriittisesti.

Vastamäki pyrkii perustelemaan kantaansa Suomen ja Coloradon osavaltion välillä tekemänsä vertauksen kautta. Monet väitteistään hän on esittänyt jo aiemmin Raittiuden ystävien sivuilla julkaistussa kynäelmässään.

Myöhemmin muun muassa tunnettu konservatiivien äänitorvi Sanna Ukkola on tukeutunut omassa kannabisvastaisessa kolumnissaan Vastamäen esittämiin väitteisiin.

Coloradon lääkekannabisohjelma vastasi potilaiden tarpeita jo ennen laillistamista

Vastamäki jättää kirjoituksissaan huomioimatta olennaisia sosiaalipoliittisia seikkoja, jotka hankaloittavat Suomen ja Coloradon kannabistilanteen suoraa vertailua. Väitteiden pohjana on käytetty hyvin heikkotasoista aineistoa, joiden totuudenmukaisuutta tulisi kyseenalaistaa.

Vastamäki mainitsee, että Colorado olisi vapauttanut kannabiksen kahdeksan vuotta sitten. Colorado laillisti kannabiksen lääkinnällisen käytön vuonna 2000 ja kannabiksen kaiken käytön vuonna 2012. Vuosina 2000-2009 lääkekäyttäjien tärkein keino lääkkeen hankkimiseksi oli kasvattaa enintään kolmea kukkivaa kasvia kotonaan. Laajamittaiset lääkekannabismarkkinat, jotka kykenivät palvelemaan kaikkien potilaiden tarpeita, tulivat mahdolliseksi vuoden 2009 tienoilla, kun Yhdysvaltain oikeusministeri luopui kannabiksen lääkekäyttäjien ja -toimittajien vastaisista liittovaltiotason toimista.

Reseptien määrä nousi räjähdysmäisesti tämän jälkeen. Vuoden 2012 loppuun mennessä osavaltion alueella kirjoitettiin reseptejä jopa 118 895:lle potilaalle. Vuoden 2014 alusta asti kannabista on voinut vapaasti ostaa myymälöistä myös viihdekäyttöön, mutta vielä nykypäivänäkin reseptejä kannabislääkintään kirjoitetaan yli 80 000:lle potilaalle. Coloradon lääkekannabiksen käyttäjät ovat hyvin järjestäytyneitä ja erilaisia potilasyhteisöjä on runsaasti.

Suomessa kannabiksen käyttö lääkkeenä tuli mahdolliseksi vuonna 2008. Lääkkeen saaminen vaatii erityislupahakemuksen ja lääkereseptejä kirjoitettiin viime vuonna vain 223 kappaletta. Viime aikoina suomalaisia kannabista määränneitä lääkäreitä on kehotettu vähentämään lääkemääräysten lukumäärää. 

Suomalaisista kannabiksen kasvattajista jopa 58 prosenttia ilmoitti vuonna 2008 THL:n kyselyssä kasvattavansa kannabista lääkekäyttöön. Harva siis kokee syyllistyvänsä rikokseen huvikseen.

Coloradossa kannabisreseptin saaneiden lääkekäyttäjien määrä vuonna 2012 vastaa arvioiden mukaista 100 000 kuukausittaisen käyttäjän määrää Suomessa vuonna 2018. 

Coloradon lääkekannabisohjelma vastasi siis erittäin hyvin potilaiden tarpeisiin jo ennen täyttä laillistamista. Suomessa lääkekannabisohjelmamme rippeitä käytännössä ajetaan alas ja valtiolliset tahomme toimivat asiassa Euroopan parlamentin uudesta suosituksesta piittaamattomalla tavalla.

Koska Fimea on haluton mahdollistamaan alan toimijuutta Suomessa ja Kela vaatii ulkomaisen lääkekannabiksen myynnin vähentämistä, jää potilaiden ainoaksi vaihtoehdoksi ryhtyä kotitarveviljelyyn.

Tässä vaiheessa vähäisten kannabismäärien kasvattamisen ja käyttämisen dekriminalisointi palvelisikin potilaita kaikkein parhaiten.

Kolaritilastot kyseenalaisia, itsemurhakuolleisuudessa ei nousua

Vastamäki tukeutuu väitteissään monin kohdin Rocky Mountainin korkean intensiteetin huumeiden kauttakuljetusalueen (HIDTA) ohjelman raporttiin vuodelta 2019. Tämä on lähteenä esimerkiksi Vastamäen tarjoamille kolaritilastoille.

HIDTA-ohjelmat saivat alkunsa kongressin aloitteesta vuonna 1988 ja ne toimivat Yhdysvaltain huumetoimiviranomaisen (ONDCP) alaisuudessa. Ohjelmien tuottamia raportteja ei ole vertaisarvioitu. Niitä on arvosteltu pitkään epätieteellisistä tulkintatavoista ja asenteellisuudesta. ​

Yhdysvalloissa entinen oikeusministeri Jeff Sessions kohtasi voimakasta kritiikkiä vedottuaan huumevastaisissa lausunnoissaan HIDTA-ohjelmien tarjoamiin tulkintoihin. Ohjelmien ei nähdä täyttävän minkäänlaista tutkimuksellista roolia, vaan niitä pidetään jäänteenä reaganilaisesta huumepolitiikasta.

Raportin luvut koskien posiitivisia kannabistestejä eivät erotelleet aktiivisten aineiden tai epäaktiivisten aineenvaihduntatuotteiden pitoisuuksia. Muun muassa Suomessa on luovuttu käytännöstä, jossa THC:n epäaktiivista aineenvaihduntatuotetta THC-COOH pidettäisiin merkkinä rattijuopumuksesta. HIDTA-ohjelman analyyseissä näkyvä kannabiksen käyttö on siis saattanut tapahtua jopa viikkoja ennen kuolonkolaria tai itsemurhaa.

Tutkimuksessa, jossa laillistaneiden Washingtonin ja Coloradon osavaltion kuolonkolaritilastoja verrattiin kahdeksan kannabikseen tiukemmin suhtautuvan osavaltion vastaaviin, osoitettiin ettei laillistamisella näyttänyt olevan kolarien määrää lisäävää vaikutusta.

Tuoreiden tilastollisten vertailujen valossa näyttää siltä, että kannabiksen laillistamisen seurauksena itsemurhien määrä ei kasvanut ja se saattaa jopa ehkäistä itsemurhia joillakin väestöryhmillä.

Laillistaminen vähentää nuorten kokeiluja

Vastamäen näkemys on, että tilastoitujen coloradolaisten käyttäjien määrässä nähtävä nousu on huolestuttava.

THL:n analyysin mukaan, “jos huumeiden käyttö ei olisi laitonta, 19 prosenttia suomalaisista olisi kiinnostunut kokeilemaan tai käyttämään kannabista.”

Tämä luku on pienempi kuin kannabista elämänsä aikana kokeilleiden määrä Suomessa. Meillä siis tuskin nähtäisiin aivan samankaltaista räjähdysmäistä (tilastoitujen) käyttäjien määrän lisääntymistä.

Vastamäki jättää mainitsematta kokonaan sen seikan, että laillistamisen myötä erityisesti nuorten kannabiskokeilut ovat huomattavasti vähentyneet useissa osavaltioissa ja myös Coloradossa.

Vastamäen lähteet nojaavat äärikonsevatiivisiin tahoihin

Valtaosan Coloradossa tapahtuneiden sairaalahoitoa vaatineiden myrkytystapausten on nähty johtuvan suun kautta nautittavista kannabistuotteista. Valmistajia onkin vaadittu laatimaan turvallisempia paketointeja ja laki velvoittaa pitämään tuotteet lasten ulottumattomissa. Myrkytysten määrä kääntyi laskuun vuoden 2016 jälkeen. Kuolemantapauksia myrkysten seurauksena ei ole raportoitu.

Vastamäki ottaa esiin myös väitteen, jonka mukaan Coloradon osavaltio käyttäisi jokaista laillistamisesta kertynyttä verodollaria kohden jälleen 4,5 dollaria laillistamisen negatiivisten vaikutusten hoitoon.

Tämä väite on peräisin äärikonservatiivisten republikaanien State Policy Networkiin kuuluvan Centennial Instituten raportista. Centennial Institute on “kristitty ajatushautomo”, joka on lääketieteellisissä asioissa keskittynyt vastustamaan mm. aborttioikeuksia ja eutanasiaa, sekä vähättelemään transihmisten kokemuksia

Marjaana näkee hyvin kyseenalaisena, että valtakunnalliset mediat toimivat äänitorvena näkemyksille, jotka ovat peräisin ajatushautomoilta, joiden moraalinen linja sanelee niiden sosiaalipoliittiset kannat. Vielä kyseenalaisempi on se seikka, että näillä väitteillä todennäköisesti pyritään vaikuttamaan eduskunnan päätöksentekoon.

Ajatushautomo muun muassa arvioi, että kannabiksen passivoittamien käyttäjien liikkumattomuus aiheuttaisi 54,8 miljoonan dollarin kustannukset. Kuitenkin hiljattain yhdysvaltalaisessa pitkittäistutkimuksessa kannabiksen käytön todettiin korreloivan kohonneen liikunnallisuuden kanssa, eikä myytti sohvan uumeniin linnoittautuneista tötsypäistä näytä enää kovin paikkansapitävältä. USA:ssa kannabis on menestyjien heiniä.

Väite 4,5 dollarista pohjautuu täysin ajatushautomon omiin liioitteleviin arvioihin laillistamisen kustannuksista. Tosiasiassa Coloradon hallintoalueet ohjaavat valtavia määriä kannabistuloja yleishyödyllisiin kohteisiin – päihdehaittojen ennaltaehkäisyn lisäksi.

On vaikea ymmärtää, minkä vuoksi Vastamäki käyttää lähteinään näin heikkolaatuisia julkaisuja, eikä esimerkiksi vertaisarvioitujen tiedejulkaisujen tutkimuksia.

Coloradon tilanne vertautuu huonosti Suomeen

Keskeistä olisi ymmärtää, että Coloradoa koskevat luvut tuskin näyttäytyisivät samansuuruisina Suomessa, vaikka dekriminalisoisimmekin kannabiksen kotitarveviljelyn ja henkilökohtaisen käytön.

KK2020-lakialoitteen ehdottamat muutosten myötä kannabiksen lainsäädännöllinen asema Suomessa vastaisi Coloradon tilannetta vuosina 2000-2009. Emme siis kovinkaan todennäköisesti kohtaisi samankaltaisia negatiivisia – ja myös positiiviisia – vaikutuksia, joita kannabiksen täydellä laillistamisella on Coloradossa ollut.

Vastaa