Kuinka kauan kannabis näkyy huumetestissä? Testaa laskurilla!

Lähes jokainen pajapää lienee joskus elämässään kuumotellut kannabiksen näkymistä huumetestissä. Selvitimme, kuinka kauan kannabis näkyy virtsassa, veressä tai syljessä.

Suuri yksilöllinen vaihtelu tekee kysymyksestä monimutkaisen

Aivan ensiksi on todettava, että mitään suoraviivaista vastausta tähän netin keskustelupalstoja jo vuosikausia kuumentaneeseen kysymykseen ei ole. Jäljitysaikoihin vaikuttavia tekijöitä tunnetaan useita – ja lisäksi on mahdollisesti olemassa sellaisia vaikuttimia, joista ei vielä edes tiedetä.

Lyhykäisyydessään voidaan todeta, että kannabiksen käyttö voidaan havaita 1-47 vuorokauden kuluttua edellisestä käyttökerrasta, riippuen yksilökohtaisista eroista ja testausmenetelmästä. Useimmilla ihmisillä ja yleisimmillä testausmenetelmillä tämä lukema kuitenkin osuu 1-3 viikon haarukkaan.

Jos olet tällä sivulla siksi, että terveydenhuollosta on annettu sinulle pyyntö virtsanäytteestä huumeseulaa varten, kannattaa siirtyä artikkelin loppuun, missä on listattu täsmävinkit tilanteesta kunnialla selviämiseen sekä viitteellinen laskuri detektioaikojen selvittämiseen.

Testausmenetelmällä on suuri vaikutus jäljitysaikoihin

Kun lähdetään tutkimaan tätä kysymystä, on tärkeää erotella eri testausmetodit toisistaan.

Kannabinoidien läsnäoloa elimistössä voidaan testata esimerkiksi syljestä, verestä, virtsasta tai hiuksista. Lisäksi on olemassa erilaisia menetelmiä, kuten immunokemiallinen sekä massaspektrometrinen menetelmä.

Immunokemiallinen virtsasta otettava näyte perustuu bakteeriviljelmiin, jotka muuttavat väriään tietynlaisten molekyylien läsnäolosta. Tällainen testausmenetelmä on viitteellinen,  eikä se reagoi kovin herkästi alhaisiin pitoisuuksiin. Lisäksi immunokemiallinen seula saattaa tuottaa niin vääriä positiivisia kuin negatiivisiakin tuloksia. Se ei ole pätevä esimerkiksi rikosoikeudellisissa tapauksissa. Immunokemiallista seulaa käytetään kuitenkin monesti terveydenhuollossa, sillä se on helppo ja halpa menetelmä.

Massaspektrometrinen virtsasta otettava seula tapahtuu kaasukromatografiaa hyödyntämällä. Tämä menetelmä on erittäin herkkä pienillekin pitoisuuksille, ja kykenee erittelemään erilaiset molekyylit tarkasti. Sitä käytetään erityisesti rikosoikeudellisessa menettelyssä, sillä se luetaan riittävän tarkaksi seulontametodiksi, jotta sillä voidaan tuottaa luotettavaa todistusaineistoa.

Sylkitestejä käytetään tavallisimmin liikennevalvonnassa ja tarvittaessa positiivinen sylkitesti varmistetaan verestä otettavasta näytteestä. DrugWipe 6 S -sylkitesti on verrattaen herkkä ja se reagoi jo 10 ng/ml THC-pitoisuuteen. Suomessa THC:n aineenvaihduntatuotteeseen THC-COOH:hon viittaava löydös liikenteessä ei enää johda rattijuopumustuomioon.

Testit voivat mitata eri aineita

Erilaisilla testaustavoilla voidaan mitata joko kannabiksen vaikuttavaa ainetta, delta-9-THC:tä, aktiivisia aineenvaihduntatuotteita kuten 11-OH-THC:tä tai epäaktiivisia metaboliitteja, kuten THC-COOH:ta. Jäljitysaikojen kannalta on merkittävää, mitä testi mittaa.

Tavanomaisesti veri- ja sylkikokeissa mitataan THC:n tasoja elimistössä, joten ne paljastavat akuutin päihtymystilan. Virtsatestit taas tavallisesti jäljittävät epäaktiivisia aineenvaihduntatuotteita, joten niillä voidaan todeta viimeaikainen käyttö, vaikka päihtymystila olisi mennyt jo ohi.

Syljestä ja verestä otettavien näytteiden jäljitysajat ovat lyhyitä

Syljestä otettavat pikatestit ja verestä otettavat näytteet mittaavat tavallisesti lähinnä delta-9-THC:n tasoja näytteessä. Koska pitoisuudet laskevat pian käytön jälkeen, ei näillä menetelmillä voida jäljittää käyttöä kovin pitkään. Enimmäisajat tällaisissa testeissä ovat tavallisesti 24-30 tuntia. Viimeistään pari vuorokautta käytön jälkeen ei näillä menetelmillä siis enää voida todeta käyttöä.

Kehonkoostumus ja ikä vaikuttaa virtsatestin tulokseen

THC ja sen metaboliitit ovat rasvaliukoisia aineita, jonka vuoksi ne sitoutuvat myös elimistön rasvakudokseen. Hoikemmilla ihmisillä on vähemmän rasvakudosta, joten rasvaliukoisia aineita varastoituu elimistöön vähemmän. Kehon rasvaprosentilla voikin olla merkittävä vaikutus huumetestien tulokseen.

THC kulkeutuu veren mukana maksaan hyvin pian nauttimisen jälkeen, mistä se liukenee kehon rasvakudokseen. THC-pitoisuudet veressä nousevat ja laskevat siis hyvin nopeasti. Rasvakudoksessa sen sijaan tapahtuu THC:n ja sen aineenvaihduntatuotteiden varastoitumista. Mitä korkeampi kehon rasvaprosentti on, sitä enemmän kannabinoideja varastoituu ajan myötä. 

Hoikalla ihmisellä varastoitumista ei tapahdu merkittävästi, joten vaikka käyttö olisi jatkuvaa, ehtivät kannabinoidit poistua elimistöstä nopeasti käyttökertojen välillä. Ihmisellä, jolla on korkeampi rasvaprosentti varastoitumisessa tapahtuu sen sijaan kumuloituvaa vaikutusta, eli jokaisella käyttökerralla kannabinoidien kokonaispitoisuus rasvakudoksessa kasvaa. Tämä viivästyttää niiden poistumista ja sitä ajankohtaa, jolloin tulokset ovat taas puhtaita.

Iän myötä maksa- ja munuaispuhdistuma pienenee, joka saattaa hidastaa THC:n poistumista. Iäkkäämmillä pitoisuudet säilyvät merkityksellisempinä pidempään.

Akuutti paastoaminen tai liikunta ei näytä vaikuttavan THC:n tai THC-COOH:n pitoisuuksiin. Mitään ihmekonstia kannabinoidien poistamiseksi elimistöstä ei muutenkaan tiedettävästi ole. Ainoa ratkaisu taitaakin olla yksilöllisten tekijöiden vaikuksen tiedostaminen ja sen suhteuttaminen omaan tilanteeseen.

Genetiikalla voi olla iso merkitys

Yksi erityisesti virtsatestien jäljitysaikoihin vaikuttava tekijä on epäaktiivisen metaboliitin THC-COOH:n lähtötasot elimistössä. Näihin tasoihin vaikuttaa nykytiedon valossa ensisijaisesti perimä.

Kannabiksen vaikuttava aine THC muuttuu aineenvaihduntatuotteikseen eräiden entsyymien vaikutuksesta. Näiden sytokromi- eli CYP 450 -entsyymien määrä elimistössä riippuu pitkälti siitä, kuinka monta kutakin entsyymiä tuottavaa geeniä henkilö on perinyt vanhemmiltaan. Entsyymejä esiintyy pääosin maksassa, mutta ne ovat tärkeä osa vierasainemetaboliaa kaikkialla kehossa.

Myös jotkin lääkeaineet (kuten ketokonatsoli ja karbamatsepiini) saattavat vaikuttaa näiden entsyymien toimintaan, joko kiihdyttäen tai estäen niitä.

Geneettisen entsymaattisen toiminnan voi varmasti määrittää vain geenitestillä, mutta on olemassa joitain empiirisesti havaittavia viitteitä toiminnan aktiivisuudesta. THC:n koko metaboliaketju tapahtuu nimittäin pitkälti samojen entsyymien vaikutuksesta, joista tärkeimmät ovat sytokromientsyymi CYP2C9 ja CYP3A4. Nämä entsyymit vaikuttavat myös siihen, kuinka voimakkaasti ja pitkään kerta-annos kannabista vaikuttaa.

Jos olet hyvin herkkä jopa pienille määrille kannabista ja kerta-annos vaikuttaa päihdyttävästi pitkään – jopa useita tunteja – kuulut todennäköisesti niihin onnekkaisiin, joiden THC-COOH-lähtötasot pysyvät matalina käytön tiheydestä riippumatta, ja virtsasta otettavat huumeseulat antavat negatiivisen tuloksen todennäköisesti melko lyhyessä ajassa, jopa muutaman päivää viimeisestä käyttökerrasta.

Jos taas tarvitset päihtymiseen isompia annoksia ja vaikutus laskee nopeasti, 1-2 tunnissa käytöstä, tietää tämä kenties huonoja uutisia: saatat kuulua siihen osaan ihmisistä, joilla THC-COOH-lähtötasot nousevat korkeammaksi, ja positiivinen tulos näkyy virtsasta otettavassa huumeseulassa pidempään, jopa useita viikkoja viimeisestä käyttökerrasta.

Useimmat ihmiset sijoittuvat näiden kahden ääripään välille, jolloin niin THC-COOH:n lähtötasot kuin jäljitysajatkin ovat keskimääräisiä. Suurimmalla osalla ihmisistä lähtötasot ovat 100-300 ng/ml.

Virtsan kannabinoidipitoisuus voi vaihdella ajan myötä

THC:n metaboliittien erittyminen virtsaan ei ole tasaista, vaan se laskee ajan myötä hiukan epätasaisin askelin. Siksi yhtenä aamuna testi voi olla negatiivinen ja seuraavana taas positiivinen. 

Voi olla kannattavaa hankkia esimerkiksi 5 tai 10 kappaleen pakkaus kotitestejä, ja tehdä niitä muutaman päivän välein ennen varsinaisen näytteen antamista, kunnes testeistä on tullut negatiivinen tulos useita kertoja peräjälkeen.

Vippaskonstien toimivuudelle ei ole tieteellistä näyttöä

Huumeseulan läpäisemiselle ei valitettavasti ole olemassa mitään tieteellisesti todistettua ihmekonstia. Internetissä myytävien detox-juomien väitetään edesauttavan THC:n poistumista, ja erilaiset lähteet jakavat kotitekoisia vinkkejä, joiden mukaan sitruunamehun tai etikan juominen saattaisi olla avuksi, mutta väitteet näiden tehosta eivät kovinkaan usein pohjaudu tieteelliselle näytölle ja ne jättävät huomioimatta olennaisia seikkoja ihmiskehon fysiologiaa koskien. 

Ainoa varma konsti onkin siis olla käyttämättä kannabista riittävän pitkään – ja näytteenottohetkellä toivoa parasta.

Miten valmistautua virtsatestiin, kun olet käyttänyt kannabista, mutta haluat negatiivisen tuloksen

Nämä ohjeet toimivat tilanteessa, jossa pystyt vaikuttamaan näytteenoton ajankohtaan. Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi silloin, kun terveydenhuollosta annetaan sinulle lähete huumeseulaan esimerkiksi psykiatrisen tutkimuksen yhteydessä, ja saat itsenäisesti valita, koska käyt antamassa näytteen.

Nämä ohjeet eivät sovellu tilanteeseen, jossa et voi vaikuttaa näytteenottoajankohtaan. Sellaisessa tilanteessa olet niin sanotusti kusessa, ja voit vain toivoa parasta antaessasi kusitestin.

1. Lopeta kannabiksen käyttäminen heti, jos et jo ole lopettanut. Älä käytä kannabista uudestaan ennen kuin olet antanut varmasti viimeisen näytteen. Vältä myös muiden hampusta valmistettujen tuotteiden, kuten CBD-öljyn tai hampputeen käyttämistä.
2. Tarkasta saamastasi lähetteestä, millä seulontamenetelmällä näytteesi analysoidaan. Mikäli seula tehdään terveydenhuollossa, löydät lähetteen yleensä Kanta-palvelun laboratoriokokeet-osiosta.
   1. Jos lähetteessä on koodi U-Huum-O tai U-Huseula, on kyseessä suppea immunokemiallinen seula. Se mittaa THC-COOH-pitoisuutta virtsassa. Positiivisen löydöksen raja näissä testeissä on 50 ng/ml, joka vastaa useimpien kotitestien herkkyyttä.
   2. Jos lähetteessäsi on koodi U-HuumTOF tai U-HuumLCt, on kyseessä massaspektrometrinen menetelmä, joka on huomattavasti kotitestejä herkempi.
   3. Koodi U-HuumOCt tarkoittaa yllä mainittujen menetelmien yhdistelmää, jossa ensimmäinen seulonta tehdään immunokemiallisella menetelmällä ja mahdollinen positiivinen tulos varmistetaan massaspektrometrisellä menetelmällä.
3. Pyri päättelemään kehosi rasvaprosentti ja geneettiset tekijät. Niillä on suuri vaikutus aikaan, joka kehollasi menee THC:n aineenvaihduntatuotteiden poistamiseen elimistöstä. Suhteuta näiden tekijöiden mukaan tarvitsemasi aika viimeisen käyttökerran ja näytteen antamisajankohdan välillä.
4. Hanki monipakkaus kotitestejä. Testaa aamuvirtsasi säännöllisesti, esimerkiksi 3-5 päivän välein. Mitä useamman negatiivisen kotitestituloksen saat ennen varsinaista näytteenottoa, sen suuremmalla todennäköisyydellä tulos on negatiivinen.
5. Liiallinen vedenjuonti ennen näytteenottoa ei kannata, sillä huumeseulassa testataan virtsan laimeus sen kreatiinipitoisuuden ja happamuuden perusteella. Liian laimea näyte hylätään ja sinun on annettava uusi näyte. Tavanomainen nesteytys pitkin päivää voi sen sijaan olla avuksi, kunhan pidät huolen, ettei virtsa laimene liikaa.

Testaa laskurilla, kauanko kannabis näkyy virtsanäytteessä.

Laskurilla voit testata, miten kehonkoostumus ja genetiikka vaikuttavat kannabiksen metaboliittien detektioaikaan immunokemiallisessa virtsakokeessa.