Miltä näyttää kannabiksen käyttäjä ja kotikasvattaja?
Julkisuudessa on piirretty kuvaa kannabiksen käyttäjistä jo vuosien ajan. Se stereotypia jollaisena iltapäivälehdistö näkee kannabiksen käyttäjän, lienee lähinnä pitkät dreadlockit omaava pitkäaikaistyötön, jolla on juuri ja juuri niin paljon energiaa, että pääsee vääntäytymään sängystä joskus puolen päivän jälkeen ladatakseen päivän ensimmäisen piippunsa tai kääriäkseen sätkänsä.
Kämppä tietenkin näyttää lähinnä huumeluolalta (sitähän se taitaa oikeasti olla) – tiskit tiskaamatta ja lattia ei ole pitkään aikaan nähnyt harjaa tai pölynimuria. Eteisessä on kasa perintälaskuja ja muuta ikävää. Vaatehuoneen on vallannut kasvattamo, jota varten asukas on kyhännyt epäilyttäviä sähköviritelmiä, jotka ovat valmiita aiheuttamaan huoneistopalon hetkenä minä hyvänsä.
Ehkä ei sittenkään
Toki näitäkin varmasti on, mutta onko tässä koko kuva? Maailmankuulu mainosalan julkaisu Adweek julkaisi artikkelin yhdysvaltalaisen Oasis Intelligentin teettämästä tutkimuksesta, jolla haettiin todellista kuvaa kannabiksen käyttäjistä. Oasis Intelligent haastatteli 20 000 kannabista säännöllisesti käyttävää ihmistä 50 eri osavaltiosta. Ja haastattelujen piirtämä kuva kannabiksen käyttäjistä ei muistuttanut juurikaan edellä esitettyä.
Yhtenäistä ryhmää ei haastattelujen perusteella voitu luoda, mutta jos jokin hahmotelma haastatelluista piti luoda, oli se noin 30-vuotias korkeakoulututkinnon suorittanut, säännöllisesti työssä käyvä mies tai nainen. Heillä oli sosiaalisia verkkoja, yhteiskunnan tilaa aktiivisesti seuraavia, oikeudenmukaisia ja uutta tietoa aktiivisesti hakevia ihmisiä, jotka käyttivät kannabista lähinnä wellness-tuotteena.
Tämän uraa uurtavan tutkimuksen perusteella voidaan pyyhkiä pois tuo alussa esitelty stereotypia tahdottomista ja laiskoista vätyksistä, joilla ei ole sosiaalisia kontakteja kuin nimeksi. Vaikka näitäkin löytyy kannabiksen käyttäjissä.
Tutkimus tuo esiin mahdollisuuksia alan kaupallisille toimijoille, onhan tämä ensimmäinen kerta kun tästä ryhmästä ollaan luomassa jonkinlaista demografista kuvaa markkinoinnin käyttöön.
Suomessa tilanne on toinen, koska täällä kannabis lasketaan lähes kaikissa muodoissaan jollain tavoin laittomaksi, oli kyseessä vetoaminen huumausainelakiin tai lääkelakiin. Lääkelaki antaa hieman löysää lailliselle kannabiksen käytölle, mutta sekään ei ole kovin helppoa. Viranomaiset pitävät kiinni omista kauhukuvistaan.
Kannabiksen käyttäjä ei ole Suomessakaan yhtenäinen ryhmä
Jokainen, joka on alaan vähänkään syvemmin tutustunut, tietää kannabista säännöllisesti käyttäviä löytyvän Suomesta kaikista yhteiskuntaluokista ja ammattikunnista ympäri maan, ikään, sukupuoleen ja poliittiseen kantaan katsomatta. Ehkä kristillisdemokraattien joukossa heitä on vähemmän, mutta muuten jokaisen puolueen kannattajien seassa on kannabisen käyttäjiä melko tasaisesti. Puhumattakaan niistä, jotka ovat joskus kokeilleet, mutta eivät säännöllisesti käytä tai ole käyttänyt pitkään aikaan.
Kuten tuossa Oasis Intelligentin tutkimuksessa todettiin, noin puolet käyttävät kannabista hyvinvointiin liittyvien syiden vuoksi. Kannabista käytetään hyvin yleisesti esimerkiksi univaikeuksien vuoksi lääketeollisuuden tuotteiden sijaan. Puhtaasti viihdekäyttäjien osuus on huomattavasti pienempi, kuin yleisesti luullaan – tällaiseksi tunnustautui vain n. 20 % haastatelluista. Samanlainen ryhmä ei osannut tehdä eroa viihdekäytön ja lääkinnällisen käytön välillä.
Mutta kuten sanottu, yleisesti ylläpidetty stereotypia kannabiksen käyttäjistä ei vastaa todellista kuvaa. Todellinen kuva on huomattavasti laajempi. Vielä en ole henkilökohtaisesti törmännyt istuvaan kansanedustajaan, joka olisi minulle suoraan sanonut käyttävän kannabista säännöllisesti, mutta onhan näitäkin jo julkisuudessa ollut. Kaikki eivät sano sitä ääneen, mutta syyllistyvät silti laittomuuksiin tässäkin suhteessa. Olisikin melko mielenkiintoista, jos eduskunnassa tehtäisi yllätystestit kaikille siellä työskenteleville.
Samaa mielikuvaa ajettiin aikoinaan kieltolakia edeltävänä aikana, kaikkihan me tiedämme tarinat Turmiolan Tommista ja siitä miten alkoholi vie kenet tahansa mierontielle ja tuhoon. Yhdysvalloissa 1930-luvulla alkunsa saanut kannabispropaganda käytti pitkälti samoja teesejä ja siihen keittoon kun vielä lisättiin rasistisia tavoitteita, jotka kohdistuivat erityisesti meksikolaisiin siirtotyöläisiin.
Tuo propaganda sitten omaksuttiin sellaisenaan Ruotsin kautta Suomeen ja erityisesti poliisikunta tarjoilee sitä edelleen hanakasti. Onneksi monet päihdejärjestöt ja päihdekuntoutuksen piirissä toimivat ovat viime vuosina korjanneet omaa viestintäänsä aiheen tiimoilta. Niitäkin valitettavasti on, jotka jatkavat edelleen 1970-luvulla viitoitetulla tiellä.
Syksyllä luovutettava kansalaisaloite kannabiksen käytön rangaistavuuden poistamiseksi tuo aiheen varmasti taas keskustelun kohteeksi. Silloin puheenvuorot aloitteen puolesta ovat enemmän kuin tervetulleita ihan missä mediassa tahansa.
Myös sellaiset teot, kuin liittyminen Suomen Kannabisyhdistyksen jäseneksi, toisivat lisää painoarvoa SKYn puheenvuoroihin ja viestintään. Ei tarvitse osallistua toimintaan sen ihmeemmin, mutta 20 € jäsenmaksu ei paljon vielä hoikenna kenenkään kukkaroa, mutta sen antama tuki mahdollistaa paremman työskentelyn asian puolesta. Voit liittyä jäseneksi täällä.
