Missä maissa kannabis on laillista? Joukossa yksi yllättäjä!
Amsterdam tunnetaan maailman kannabispääkaupunkina, mutta saako Alankomaissa todella polttaa pilveä laillisesti? Entä mikä maa laillisti kannabiksen ensimmäisenä maailmassa? Kävimme läpi kannabista koskevan lainsäädännön – ja sen erikoisuudet – ympäri maailman.
Laillistaminen ja dekriminalisaatio – mikä on niiden ero?
Laillistamisella viitataan yleensä tilanteeseen, jossa kannabiksen käytön lisäksi myös sen myynti ja tuotanto on järjestetty laillisesti. Laillisesti myytävää kannabista voi ostaa esimerkiksi siihen tarkoitetuista myymälöistä, ja sen kasvattaminen myyntiin on sallittua erillisillä luvilla, joita anotaan viranomaisilta. Joissain laillistaneissa maissa ei ole laillista myyntijärjestelmää, tai se on vasta tekeillä.
Dekriminalisaatio viittaa tilanteeseen, jossa kannabiksen käyttöä ei ole määrätty rikoksena rangaistavaksi. Dekriminalisaatio-mallissa myynti ja tuotanto ovat yleensä laittomia tai lain harmaalla alueella. Käytöstä saatetaan myös yhä antaa rikesakkoja, joista ei kuitenkaan jää rikosrekisteriin merkintää.
Joskus laillistamisella voidaan viitata lääkekannabiksen laillistamiseen. Tässä artikkelissa käymme läpi kuitenkin nimenomaan kannabiksen viihdekäytön laillisuutta.
Uruguay reippaassa etukenossa
Uruguay laillisti kannabiksen vuonna 2013, mikä teki siitä ensimmäisen kannabiksen täyslaillistaneen maan.
18 vuotta täyttäneet Uruguayn asukkaat voivat laillisesti ostaa ja käyttää kannabista. Ostajien on rekisteröidyttävä järjestelmään, joka sallii heidän ostaa enintään 40 grammaa kannabista kuukautta kohden lisensoiduista apteekeista. Lisäksi yksityishenkilöt saavat kasvattaa kuutta kannabiskasvia omaan käyttöön, ja rekisteröidyt kannabisklubit voivat kasvattaa 99 kasvia vuotta kohden.
Uruguay ei ole koskaan kriminalisoinut huumeiden hallussapitoa henkilökohtaiseen käyttöön, joten sitä voisi muutenkin luonnehtia inhimillisen päihdepolitiikan edelläkävijäksi.
Kanada laillisti suojellakseen nuoria
Kanada laillisti kannabiksen vuonna 2018. Maan pääministeri Justin Trudeau aloitti laillistamishankkeen edistämisen jo vuonna 2015, mutta laki astui voimaan vasta 17. lokakuuta 2018. Trudeau on sanonut julkisuudessa, että lain ensisijainen tehtävä ei ole lisätä kannabiksen käyttöä, vaan suojella alaikäisiä tuolloin hyvin helposti saatavilla olleelta laittomalta kannabikselta.
Tänä päivänä täysi-ikäiset henkilöt voivat kasvattaa kannabista omaan käyttöön tai ostaa sitä erityisistä kannabismyymälöistä. Täysi-ikäisyyden raja vaihtelee alueittain 18-21 ikävuoden välillä. Valtaosassa Kanadaa ikäraja kannabiksen ostamiselle on 19 vuotta.
Yhdysvalloissa leviää vihreä aalto, vaikka liittovaltio junnaa vielä jäljessä
Yhdysvalloissa kannabis on liittovaltiotasolla yhä laitonta – joskin poliittinen liikehdintä on viime vuosina antanut toivoa lainsäädännön muuttumisesta. Useat osavaltiot ovat kuitenkin laillistaneet kannabiksen.
Ensimmäisenä lailliselle kannabikselle avasi ovensa Yhdysvaltain pääkaupunki Washington D.C. vuonna 2012. Heti perässä seurasi Colorado, ja siitä seuraavana tuli Alaska vuonna 2014.
Kannabiskulttuuristaan tunnettu Kalifornia laillisesti virallisesti vuonna 2016, joskin jo sitä ennen osavaltiossa oli ollut mahdollista hakea lääkäriltä resepti kannabista varten vaivaan kuin vaivaan.
New Yorkin osavaltion kuvernööri Andrew Cuomo hyväksyi maaliskuussa 2021 kannabiksen laillista koskevan lain. Lain tullessa voimaan armahdettiin kaikki aiemmat kannabiksen hallussapitoon liittyvät rikokset. Osavaltio työstää parhaillaan laillista myyntijärjestelmää. Lokakuussa 2021 New Yorkin osavaltio kielsi työntekijöiden huumetestaukset sekä vapaa-ajalla tapahtuneen käytön perusteella syrjimisen työpaikalla.
Kuluneen viiden vuoden aikana yhä useampi osavaltio on lähtenyt toteuttamaan erilaisia laillistamismalleja. Mukaan laillistamisjunaan ovat hypänneet aiemmin mainittujen osavaltioiden lisäksi myös Arizona, Connecticut, Illinois, Maine, Massachusetts, Michigan, Montana, Nevada, New Jersey, New Mexico, Oregon, Vermont ja Virginia.
Kaiken kaikkiaan yhdeksäntoista osavaltiota on laillistanut viihdekäytön. Kovin vastustus löytyy konservatiiviselta “raamattuvyöhykkeeltä”, jonka osavaltioista kaikki eivät ole laillistaneet vielä edes lääkkeellistä käyttöä.
Korkeimman oikeuden päätös voi tuoda painetta laillistamiselle
Laillistaminen ei aina tapahdu poliitikkojen kabineteissa, vaan lakimuutos voi lähteä myös oikeussalista.
Meksikossa, Georgiassa sekä viimeisimpänä käänteenä Italiassa maiden korkeimmat oikeudet ovat arvioineet, että kannabiksen kieltäminen henkilökohtaiseen käyttöön rikkoo perustuslaillista oikeutta itsensä toteuttamiseen.
Korkeimman oikeuden päätöksellä on suuri merkitys, sillä niiden päätökset tavallisesti sitovat alempia oikeusasteita. Jos korkein oikeus tekee perustuslaillisen tulkinnan, jonka mukaan kannabiksen käyttö on sallittava perustuslain nojalla, kaatuvat päätöksestä seuraavat käyttörikossyytteet alemmissa oikeusasteissa. Käytännössä kannabiksen käyttörikoksesta syyttäminen käy silloin juridisesti mahdottomaksi.
Meksikossa maan korkein oikeus linjasi vuonna 2021, että hallussapito tai kasvatus omaan käyttöön ei ole laitonta. Oikeuden päätös innosti senaatin puheenjohtajan Olga Sánchez Corderon ilmoittamaan, että uutta kannabista koskevaa lainsäädäntöä todennäköisesti laaditaan lähiaikoina.
Suomen huumausainelaki on laadittu ennen kuin Suomi otti vuonna 2000 nykyisen perustuslain käyttöön. Se ei siis ole koskaan käynyt läpi harkintaa lain suhteesta perusoikeuksiin. Muun muassa rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio on peräänkuuluttanut Suomen eduskunnalle antamassaan lausunnossa kyseistä niin sanottua kriminalisaatioperiaatteiden “happotestiä”. Jää nähtäväksi, kulkeeko Suomessakin päihdepoliittinen muutos lopulta oikeussalien kautta.
Alankomaat on katsonut laitonta kauppaa sormien läpi jo 50 vuotta
Vaikka Amsterdam onkin haalinut vuosikymmenien ajan mainetta maailman kannabispääkaupunkina, ei monien luulojen vastaisesti kannabista ole koskaan maassa laillistettu.
Alankomaissa kannabiksen käyttö ja hallussapito henkilökohtaiseen käyttöön on ollut dekriminalisoitua 70-luvulta lähtien. Tuolloin tehtiin myös linjaukset, jotka mahdollisivat kannabiksen myymisen erityisissä coffee shopeissa niin sanotun takaovi-politiikan varjolla. Tämän suvaitsevaisuuspolitiikan mukaan “etuovi on auki, mutta takaovi laiton”. Kuluttajat voivat siis ostaa kannabista, mutta coffee shopit hankkivat sen myyntiin laittomin keinoin.
Viime vuosina kannatus lailliselle, säännellylle tuotannolle on nostanut suosiotaan Alankomaissa, ja maa on käynnistänyt pilottihankkeita kannabiksen laillista kaupallista tuotantoa varten.
Pohjois-Korea ei noudata kansainvälisiä huumausainesopimuksia
Listan suurin yllättäjä lienee kautta rantain tiukasta lainsäädännöstä ja ihmisoikeuksia rikkovista rangaistuksista tunnettu Pohjois-Korea. Maa ei nimittäin koskaan ole ratifioinut YK:n vuoden 1961 huumausaineyleissopimusta, eikä täten ole sitoutunut noudattamaan kansainvälistä huumausainevalvontaa.
Maan eristäytyneisyyden vuoksi varmaa tietoa kannabiksen asemasta Pohjois-Koreassa ei ole. Kannabista tiedetään kuitenkin hyödynnettäneen Koreoiden alueella jo vuosituhansia, ja joidenkin lähteiden mukaan sitä kasvaakin puolivillinä teiden vierustoilla Pohjois-Korean syrjäseuduilla. Etenkin köyhemmän väestön keskuudessa niin kutsuttu ipdambae eli “lehtitupakka” on suosittu tupakankorvike sekä tapa rentoutua raskaan työpäivän jälkeen. Tähän lehtitupakkaan saatetaan sekoittaa niin hamppua kuin muitakin saatavilla olevia yrttejä.
Melko varmasti tiedetään, että Pohjois-Korea ei ainakaan kohdista erityisen kovia otteita kannabiksen virkistyskäyttöä kohtaan. Kontrollitoimet ja ratsiat kohdistuvat useimmiten esimerkiksi metamfetamiiniin, kun taas oopiumia ja kannabista ei ajatella varsinaisina huumeina. Jos hampun tupruttelu maassa sattuisikin olemaan laitonta, ei lakia ainakaan valvota kovin tiukasti. Tästä huolimatta Pohjois-Korea ei liene kannabisturismin ykköskohde.
Intian kannabisperinteet napit vastakkain YK:n kanssa
Intiassa on pitkät ja rikkaat perinteen kannabiksen suhteen. Erityisen kulttuurillisesti merkittävä kannabistuote on niin sanottu bhang, joka on kannabiksen lehdistä tehty syötävä valmiste. Bhang on tärkeä osa muun muassa joidenkin hindujen juhlapyhien vietossa.
Intia saikin aikanaan YK:lta lisäaikaa kannabiksen kieltolain toimeenpanoon. Koska YK:n sopimus koskee ainoastaan kannabiksen kukintoja, muttei lehtiä, on bhang säilynyt Intiassa ainakin käytännön tasolla laillisena. Bhangia sekoitetaan juomiin kuten lassiin ja siitä tehdään makeisia kuten halvaa ja golia. Bhangia nautitaan erityisesti Shiva-jumalan kunniaksi vietettävinä juhlapyhinä.
Euroopassa käydään kilpajuoksu laillisesta kannabiksesta
Vaikka yhdessäkään Euroopan maassa ei kannabis vielä ole laillista, tullaan lähitulevaisuudessa näkemään kilpajuoksu sen suhteen, ehtiikö apajille ensimmäisenä Sveitsi vaiko kenties Luxemburg. Molemmat maat ovat nimittäin ilmaisseet vakaista aikeistaan laillistaa käyttö, myynti ja tuotanto täysi-ikäisille henkilöille.
Myös Saksassa odotetaan varpaillaan lakimuutosta kannabiksen hyväksi. Syyskuussa järjestettyjen liittopäivävaalien isoina voittajina nähtiin Sosiaalidemokraatit ja Vihreät, joista kumpikin on ilmaissut myönteisiä kantoja kannabispolitiikan muutoksille. Arvioilta joulukuun alussa valmistuvissa hallitustunnusteluissa on SPD:n ja Vihreiden lisäksi ollut markkinamyönteinen FDP, ja muun muassa Bloomberg on uutisoinut huhuista, joiden mukaan kabineteissa olisi käyty läpi myös kannabiskysymystä.
Vihreä aalto pyyhkii halki maailman
Yllä mainittujen maiden lisäksi myös Etelä-Afrikka on laillistanut kannabiksen käytön ja omatarvekasvatuksen vuonna 2018. Laillista myyntijärjestelmää ei maassa kuitenkaan ole. Samanlainen tilanne on ollut Australian pääkaupunkiterritoriolla syksystä 2019 asti, joskin liittovaltion tasolla päätöstä laillistamisesta odotellaan yhä.
Kannabista koskeva lainsäädäntö on muuttunut merkittävästi ympäri maailman viimeisen kymmenen vuoden aikana, ja vihreä aalto on selvästi vielä kiihtymisvaiheessa.
Yksi merkittävä käänne kannabiksen globaalin aseman suhteen on ollut YK:n joulukuussa 2020 tekemä päätös poistaa kannabis erittäin vaarallisten huumausaineden listalta. Kenties lopullinen sysäys maailmanlaajuiselle laillistamiselle tullaankin saamaan YK:lta, sillä huumausaineyleissopimus toimii pohjana yhä monien maiden lainsäädännölle, Suomi mukaan lukien.
