Mitä tehdä vaporisoidulle kukinnolle?

Kuivan kukinnon vaporisointi poikkeaa muista käyttötavoista erityisesti siten, että käytetystä kukinnosta jää jäljelle se ruskeahko – miksi sitä nyt kutsuisi – keva? Syöty kukinto tulee toisesta päästä ulos, poltetusta jäännös on tuhkaa, vahasta ja öljystä ei jää jäljelle mitään, mutta vaporisoidusta jää jäljelle se kerran vaporisoitu rouhe.

Kun poltettaessa jopa yli puolet tehoaineista häipyy savuna ilmaan ja jäljellä on vain tuhka, on kerran vaporisoidussa vielä potkua jäljellä – voit siis käyttää kerran käytetyn toisenkin kerran. Seuraavassa joitakin tapoja hyödyntää kerran vapotettua – eli ”kevaa”. Eikä vaporisointi tarkoita yhtä lämmityskertaa, vaan lämmitysiä voi olla kaksi tai jopa kolmekin kertaa. Tämä riippuu tietysti lämmöistä, nupit kaakossa vapotettu alkaa usein olla jo niin tummaa, että voisi puhua jo melkein karstoista.

Älä heitä pois

Kevaa ei kannata heittää pois. Sen voi aina säilöä johonkin ”oreganopurkkiin” ja jatkojalostaa keva haluttuun muotoon, kun purkki täyttyy. Kevan säilöminen ei ole mitään rakettitiedettä, riittää kun huolehdistaan muutamasta perusasiasta.

Ilma ja auringonvalo eivät ole kevan parhaita kavereita, koska ne tehostavat entisestään dekarboksylaatioprosessia. Paras tapa säilyttää kevaa on hankkia sinetöity, ilmatiivis säiliö, kuten kahvin tai pipareiden säilytykseen tarkoitettu purkki. Tärkeintä on, että kevaa säilytetään kuivassa ja pimeässä tai valoa läpäisemättömässä tiiviissä astiassa, jotta kevan kannabinoidit ja terpeenit säilyvät mahdollisimman hyvin.

Polta se

Kevan polttaminen ei ole makunsa puolesta mikään suuri nautinto, mutta auttaa pahoihin kitkuihin siinä missä aikoinaan maissipiipuista raavitut karstatkin. Vaporisoinnin jälkeen kevassa saattaa olla jopa 20-25% tehoaineista jäljellä. Se on ihan oikeasti toimivaa vaikka makuelämys ei ole niitä parhaita. Menee röökin kanssa spliffinä tai bongissa ihan mainiosti. Tai jopa sellaisenaan. Palaminen ja palokaasut antavat lisäksi sen hitin, jonka puutetta jotkut vapottamisessa valittavat.

Kapselit

Jos haluat säästää itsesi vähemmän mairittelevilta makuelämyksiltä, kevan voi pakata kapseleihin. Tämän huomaamattomampaa käyttötapaa onkin jo vaikea kehittää. Osta kapselit, täytä ne ja pistä ne pillerirasiaan. Kukaan ei tajua jos otat kesken työpäivän lääkkeesi tai lisäravinteita. Pilleri huuleen ja menoksi. Suun kautta nautittuna vaikutuksen alkamista täytyy vain odottaa hetki.

Vesicuretus

Voimakkaasta tuoksusta ja hieman erikoisesta mausta voidaan myös hankkiutua eroon ja ratkaisu on silloin vesicuretus. Kevaa tulee liottaa huoneenlämpöisessä vedessä muutamasta tunnista pariin päivää. Sitä ei tule jättää lilluman pinnalle, vaan sen voi vaikka upottaa kestohedelmäpussissa purkin pohjalle ja laittaa päälle esimerkiksi vaikka kahvikuppi.

Lopuksi kannattaa huuhtoa nopeasti pari kertaa, puristaa ylimääräiset nesteet pois ja kuivattaa vaikka uunipellillä 50° – 60° C uunissa. Sitten se onkin käytettävissä hyvin monipuolisesti

Voita leivän päälle tai leivontaan

Edelleen, vesicuretuksettoman kevan maku ei yleensä ole mikään suuri nautinto. Mutta sitäkin voidaan käyttää myös leivonnaisten valmistuksessa tai muussa ruuanlaitossa, joskin edellisen kappaleen mukainen toimenpide parantaa makua huomattavasti.

Ensin täytyy luonnollisesti valmistaa voita. Tämä saattaa olla jopa hieman sotkuista puuhaa, kun voi tai kookosrasva täytyy ensin sulattaa vesihauteessa ja lilluttaa kevaa siellä aikansa. Lopuksi suosittelen suodattamista esimerkiksi juustokankaan läpi, ettei puruja mene hampaiden väliin. Valmis hyydytetty voi tai kookosrasva käytetään leivonnassa ihan normaalisti. Suun kautta nautittuna vaikutus alkaa taas hieman pitemmän ajan kuluttua, yleensä tunnin tai puolentoista jälkeen.

Tinktuurat

Tinktuuran tekeminen onkin jo hieman korkeampaa matematiikkaa, enkä ryhdy prosessia suuremmin kuvaamaan. Alkoholi, johon yrttiä voi liuottaa, on oltava voimakkuudeltaan yli 40% vahvuista, muuten ei onnistu. Kun tämän vahvuista alkoholia ryhdytään haihduttamaan, alkaa jossain vaiheessa tulla vastaan vaara höyryjen syttymisestä. Kipinän ei tarvitse olla kovinkaan suuri, kun höyryt syttyvät tuleen ja näistä humahduksista saadaan toisinaan lukea lehdistä. Jos et oikeasti tiedä mitä olet tekemässä ja omaa laborantin työkokemusta, kannattaa jättää väliin. Hyvä humahdus menee jo räjähdyksestä. Ei kivaa.

Iloisia ja kekseliäitä hetkiä kevan kanssa.