New Yorkin ja New Jerseyn osavaltiot purkavat kannabistuomioita
New Yorkin osavaltio laillisti kannabiksen tänä vuonna, ja rajanaapuri New Jerseyn osavaltiossa laillistamisesta äänestettiin viime vuoden marraskuussa.
Laillistaminen oli odotettua, sillä sen puolesta oli kampanjoitu – ja kamppailtu – useiden vuosien ajan kummassakin osavaltiossa. Paikalliset kansalaisjärjestöt ovat vaatineet laillistamista erityisesti sosiaalisen oikeudenmukaisuuden näkökulmasta.
Jo päätöksiä tehdessä oli selkeää, että marijuanaa koskevia aiempia rikostuomioita on tarkoitus purkaa. Laillistamispäätöksen tultua poliitikot yhtyivät puheissaan kansalaisjärjestöiltä kantautuneisiin vaatimuksiin.
Rikostuomioiden on nähty mm. kohdistuvan epäsuhtaisesti etnisiin vähemmistöihin, heikentävän yksilöiden mahdollisuuksia työllistyä, kaventavan myös opiskelumahdollisuuksia, ja olevan kaiken kaikkiaan syrjäytymistä edesauttavia.
Satojatuhansia huokauksia helpotuksesta
New Yorkissa on purettu jo 198 000:n rikostuomiota ja vielä ainakin 203 000 tuomiota on tarkoitus purkaa. Näitä tuomioita koskevat merkinnät eivät enää näy rikosrekisterissä.
New Jerseyn puolella rikostuomioita ja avoimia tutkintoja on purettu jo 362 000:n tapauksen osalta. 1 200:n kannabistuomion saaneen ehdonalaisuus on päättynyt.
New Jerseyn oikeuselimet ovat myös luovuttaneet 6000 kirjallista todistusta, jotka todentavat tuomioiden purun kaikissa niissä tapauksissa, joissa sellaista vaaditaan.
Kaliforniassa tilanne on erilainen
Kalifornian osavaltion äänestäjät päättivät kannabiksen laillistamisesta viitisen vuotta sitten. Osavaltio on kuitenkin toiminut hyvin jähmeästi lainvoimaisten kannabistuomioiden purkamisessa.
Vuonna 2018 voimaan astui uusi laki, joka velvoitti viranomaistahot arvioimaan uudelleen tuomioita ja sulkemaan vähäisiä tuomioita koskevat merkinnät. Merkintöjen sulkeminen ei pura tuomiota, mutta sen myötä tuomiot eivät enää näy rikosrekisteriotteissa tai muissa taustaselvityksissä.
Kannabiksesta johtuvien merkintöjen on nähty heikentävän tuomioita saaneiden asemaa työmarkkinoilla ja vaikeuttavan esimerkiksi asunnon saamista. Käsiteltäviä tuomioita oli yli neljänkymmenen vuoden ajalta.
Uudelleenarvointia ei kuitenkaan ole toteutettu sovitusti. Viranomaistahot ovat asettaneet tuomioiden sulkemiselle tiettyjä vaatimuksia, jotka hankaloittavat prosessia. Tuomion saaneen on haettava erikseen häntä koskevien merkintöjen sulkua, kustannettava oma oikeusapunsa ja maksettava 200 dollarin käsittelymaksu sekä käsittelystä aiheutuvat kulut. Tämän nähdään epäkohtana, joka asettaa vähävaraiset henkilöt eriarvoiseen oikeudelliseen asemaan.
San Franciscon on nähty pitkään olevan sosiaalisen oikeudenmukaisuuden edelläkävijä ja paikallinen piirikunnan syyttäjä George Gascón ilmoitti jo vuonna 2018 pyrkivänsä laajamittaisempaan tuomioiden purkuun. Hän valtuutti Code for America -järjestön suunnittelemaan Clear My Record -ohjelman, joka pyrki automatisoimaan prosessin. San Franciscossa on käynnissä myös edistynyt reparaatio-ohjelma, joka pyrkii kompensoimaan huumesodan tietyille yhteisöille aiheuttamia menetyksiä. Muut piirikunnat ovat kuitenkin laahanneet perässä.
Tämän vuoden syyskuussa Los Angelesin piirikunnan nähtiin toteuttavan ensimmäisen laajamittaisen tuomioiden purun. Lähes 60 000:tta henkilöä koskevat tuomiot purettiin täysin. Los Angeles on Kalifornian alueista merkittävin, joten tämä luultavasti rohkaisee muitakin kalifornialaisia piirikuntia toimimaan lain edellyttämällä tavalla.
Milloin Suomesta tulee oikeudenmukainen?
On odotettavissa, että Suomi tulee laillistamaan kannabiksen muun maailman mukana. Se, kuinka nopealla aikataululla tämä tapahtuu, on vielä avoinna – mutta oikeusvaltion maineen säilyttämisen kannalta olennaista olisi, että samalla myös olemassaolevien kannabistuomioiden purku otetaan asialistalle.
Suomen huumepoliitiikka ei ole onnistunut pureutumaan kasvavaan käyttöön. Tällä hetkellä noin joka neljäs suomalainen on kokeillut kannabista. Heistä valtaosa ei ole syyllistynyt merkittävissä määrin mihinkään vakavaan rikollisuuteen. Onkin absurdi ajatus, että neljäsosa kansasta olisi “rikollisella polulla” pelkästään yrtin käytön vuoksi. Olisiko aika höllätä otetta, ja suunata resursseja vakavamman rikollisuuden ehkäisyyn?
THL:n tutkijoiden viime vuonna julkaisema selvitys totesi, etteivät rangaistukset ratkaise huumeongelmaa.
Edes kaikkein voimakkaimmat pakkokeinot eivät toimi, sillä valtaosa huumeriippuvaisista jatkaa käyttöä vielä vankilassakin. Rikollisjengien arvioidaan tahkovan tienestejä vuosittain 2-9 miljoonan euron edestä Suomen vankiloissa pyörivillä huumebisneksillä.
Poliisiammattikorkeakoulun julkaisema Taparikollisuus, huumeet ja rikoskierre -raportti (2009) mainitsi huumeiden ja oheisrikollisuuden yhteydestä seuraavaa:
”Kannabiksen ja ekstaasin käytölle ei ole löydetty merkittävää kausaaliyhteyttä omaisuusrikosten kanssa. Useimmissa huumeiden ja aggressiivisen käyttäytymisen välistä yhteyttä selvittäneissä tutkimuksissa on todettu huumeisiin liittyvän väkivallan kytkeytyvän lähinnä huumekauppaan.”
“Tutkimusten mukaan huumemarkkinoiden toiminnasta johtuvat rikokset esiintyvät yleisimmin kahden huumeiden myyjän kesken tai huumediilereiden ja käyttäjien välillä.”
Rikosylikomisario ja kansanedustaja Jari Kinnunen on pyrkinyt kuvailemaan hieman yksinkertaisemmin, minkälainen on eriarvoisessa asemassa olevan kannabiksen käyttäjän todellisuus:
”Kun sulla on kolmenkympin kannabisvelka, voit saada puukon keuhkoon.”
Tässä valossa kannabiksen kasvatuksen salliminen ja jakelu laillisia väyliä pitkin näyttäytyykin yhtenä keinona oheisrikollisuuden kitkemiseksi.
Tieteellinen näyttö puhuu tämän ratkaisun puolesta, sillä kannabiksen laillistaneiden Washingtonin ja Coloradon osavaltioiden rikostilastoja vertailleessa tutkimuksessa todettiin kannabiksen laillistamisen olevan yhteydessä yleiseen rikollisuuden laskuun, sekä erityisesti omaisuus- ja väkivaltarikosten määrän vähenemiseen. Tämä havainto ulottui myös ympäröiviin osavaltioihin.
Myös kannabiksen laillistaneessa Oregonin osavaltiossa poliisi kykeni lainmuutoksen myötä selvittämään tehokkaammin väkivaltarikoksia.
