Tutkimus: Runsas kannabiksen käyttö näyttää ehkäisevän maksasyöpää

Maksasolusyöpä eli hepatosellulaarinen karsinooma on maailman neljänneksi yleisin syöpä. Paranemisennuste on heikko ja se on maailmanlaajuisesti kolmanneksi yleisin syy syövän aiheuttamaan kuolemaan.

Eläinkokeissa on huomattu, että kannabikselle altistetut hiiret eivät sairastuneet maksasolusyöpään yhtä usein kuin verrokit. Sisäelintauteihin keskittyneet yhdysvaltalaistutkijat päättivät selvittää, oliko vastaavanlainen yhteys havaittavissa myös ihmisten keskuudessa.

Tutkimuksessa tarkasteltiin yli sataa miljoonaa yhdysvaltalaista koskevia terveystietoja. Näistä miltei miljoona yksilöä oli saanut tietoihinsa merkinnän kannabiksen väärinkäytöstä. Merkinnän saaneet olivat todennäköisemmin miehiä ja afroamerikkalaisia.

Tutkijat tarkastelivat tilastotieteellisin menetelmin maksasolusyövän yleisyyttä tutkittavien joukossa. Regressioanalyysistä pyrittiin sulkemaan ulos tuloksia sekoittavat tekijät.

Kannabiksen väärinkäytöstä merkinnän saaneilla maksasolusyövän esiintyvyys oli ällistyttävästi 55% vähäisempää. 

Tulos oli siltäkin osin erittäin yllättävä, että kannabista käyttäneellä väestönosalla havaittiin olevan muita yleisemmin runsasta alkoholin käyttöä, B- tai C-hepatiittia sekä maksakirroosia. Näiden tekijöiden tiedetään tavallisesti kohottavan myös maksasyövän riskiä.

Tulos julkaistiin Cureus-julkaisussa.

Myös CBD:llä voi olla suojaava rooli

Hepatiittien hoitokeinoissa on tapahtunut viime vuosina edistystä ja niitä vastaan on nykyään olemassa rokotteita. Alkoholin aiheuttamien maksakirroosien otaksutaan nousevan merkittävimmäksi maksasolusyövän aiheuttajaksi lähivuosikymmeninä.

Vuonna 2014 raportoitiin tutkimuksesta, jossa kannabidiolin todettiin ehkäisevän koe-eläimillä toteutetuissa kokeissa alkoholin aiheuttamaa rasvamaksaa. Kannabidioli näytti vaimentavan alkoholin aiheuttamaa hapetusstressiä.

Viime vuosikymmenenä ryhdyttiin myös kartoittamaan rasvahappoja sitovan proteiinin FABP1 toimintaa. Tämän proteiinin esiintymät ihmiskehossa ovat paikoittuneet runsaimmin maksaan ja jopa yli 10% maksan sytosolimassasta koostuu FABP1:stä. Se osallistuu rasvahappojen ja muiden vettähylkivien aineiden kuljetukseen sekä aineenvaihduntaan.

FABP1 vastaa osin myös endokannabinoidien ja kasviperäisten kannabinoidien käsittelystä. Saattaa olla, että tämä on eräs väylä, jonka kautta kannabinoidit pystyvät elvyttämään maksan toimintaa.

Kannabista iäkkäämmille suomalaismiehille?

Suomalaisella väestöllä maksasolusyöpään sairastuneista miehistä viiden vuoden kuluttua on elossa vain yksi kahdestakymmenestä (5%) ja naisista alle viidesosa (18%). Miesten kuolleisuus tautiin on huomattavan korostunutta. Meillä maksasolusyöpään kuolee erityisesti ikääntyneitä alkoholisoituneita miehiä. 

Esimerkiksi yhdysvaltalaistilastoissa ei havaita merkittävää eroa sukupuolten välillä. Tautiin sairastuneiden eloonjääneiden osuus viiden vuoden kuluttua on noin 18 prosentin luokkaa kummallakin sukupuolella.

Mikäli hampun mahdolliset positiiviset vaikutukset kansanterveyteen tunnustettaisiin, niin voisimmekin nähdä pilottihankkeen, jonka pyrkimyksenä olisi saada päihtymystä elämäänsä kaipaavat iäkkäämmät miehet välillä tarttumaan pullon asemasta yrttivaporisaattoriin. Käytettävän kannabiksen ei tarvitsisi olla edes erityisen päihdyttävää: jo pelkästään CBD voisi olla terveyttä edistävää.