Traffic Roots Pixel
Politiikka Uutiset

YK:n huumevalvonnan lautakunta toimii suljettujen ovien takana

Kirjoittanut Marjaanan Toimitus

YK:n vuoden 1961 yleissopimuksen täytäntöönpanoa valvova huumausainevalvontalautakunta eli International Narcotics Control Board INCB on monille tuntematon, vaikka lautakunta harjoittaa merkittävää poliittista valtaa kansainvälisessä huumausainepolitiikassa. Marjaana selvitti lautakunnan taustoja ja yhteiskunnallista merkittävyyttä.

Huumausainelautakunta on yleissopimusten edellyttämä “valvova silmä”

Yhdistyneiden kansakuntien vuoden 1961 huumausaineyleissopimus sitoo kaikkia sen allekirjoittaneita maita toteuttamaan YK:n yhteistä huumausainepolitiikkaa. Tämän sopimuksen täytäntöönpanoa valvomaan perustettiin itsenäinen lainkäyttöelin – kansainvälinen huumausainevalvontalautakunta INCB – jonka toiminta otti nykyisen muotonsa vuoden 1961 huumausaineyleissopimuksen tultua voimaan.

Huumausaineyleissopimuksen lisäksi myös muut sopimukset sitovat maita. Tällaisia ovat muun muassa psykotrooppisia aineita koskeva yleissopimus sekä yleissopimus huumausaineiden ja psykotrooppisten aineiden laitonta kauppaa vastaan. Näillä sopimuksilla pyritään luomaan yhtenäinen maailmanlaajuinen huumepolitiikka. Ne myös tietyiltä osin asettavat huumausainevalvontalautakunnalle toimivaltuuksia ja sen vastuualueita.

INCB:n toiminnan julkisuus on vähäistä

Huumausainevalvontalautakunta kokoustaa suljettujen ovien takana ja vain osa sen toimista on julkisia. Tiedottaminen koskien toimintaa on tavanomaisesti hyvin niukkaa.

Lautakunnalla on kolmetoista jäsentä. Jäsenet valitaan viideksi vuodeksi tehtäväänsä ja heidät voidaan valita uudestaan. Jäsenten valinnan tekee YK:n talous- ja sosiaalineuvoston 54 jäsenmaata. Säännökset määräävät, että kolmella jäsenistä tulee olla “lääketieteellistä, farmakologista tai farmaseuttista kokemusta”. Yleensä tämä on tarkoittanut henkilöitä, jotka ovat olleet aiemmin lääkealan palveluksessa.

Koska huumausaineille on luvallisiakin käyttötarkoituksia, niiden tuotanto, valmistus, tuonti, vienti, kuljetus, kauttakuljetus, jakelu, kauppa ja käsittely halutaan sallia tietyille tahoille, kuten lääketeollisuudelle. Lautakunta tarkastaa maiden toimittamia tietoja lääkinnällisiin ja tieteellisiin tarkoituksiin käytettävistä huumausaineista, näiden lähtöaineista sekä tuottajista. 

Maiden on kirjattava ylös vuosittain toimitettaviin luetteloihin lääkkeiden raaka-aineena ja osana tutkimusta käytettävien aineiden määrät. Käytettäviä aineita on myös anottava etukäteen. Esimerkiksi Fimean tehtävänä on anoa vuosittain huumausainevalvontalautakunnalta kiintiötä Suomen lääkekannabisvarannoille.

Jos valtio epäonnistuu määräysten noudattamisessa, voi lautakunta vaatia maan hallitukselta selontekoa ja kehottaa sitä ryhtymään toimenpiteisiin. Näin se on toiminut viime vuosina mm. Kanadan ja Uruguayn laillistettua kannabiksen.

Voimallisin hallinnollinen työkalu, joka INCB:llä on käytettävissään, on psykotrooppisia aineita koskevan yleissopimuksen suoma valtuutus “suosittaa sopimuspuolille, että ne lopettavat määrättyjen psykotrooppisten aineiden viennin, tuonnin tai molemmat kysymyksessä olevaan maahan tai alueelle tai maasta tai alueelta, joko määrätyksi ajaksi tai kunnes lautakunta on tyytyväinen tilanteeseen tuossa maassa tai alueella.”

Tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi kipu- ja ADHD-lääkkeiden viennin lopettamista Uruguayhin, koska sen ei nähdä riittävissä määrin pyrkivän kontrolloimaan kannabiksen markkinoita.

Toiminta on nähty epäsuhtaisena

INCB:tä on kritisoitu sen toimivaltuuksien ylittämisestä ja valtioiden itsemääräämisoikeuksien ohittamisesta. Sen toiminnan on nähty olevan enevissä määrin politisoitunutta. Se on painostanut valtioita, jotka ovat pyrkineet toteuttamaan uudenlaista huumausainepolitiikkaa, ja arvostellut niitä kannanotoissaan.

Lautakunta on selonteoissaan moittinut mm. Kanadan valtiota; ensin vuonna 2003 lääkekannabiksen vapauttamisen vuoksi ja jälleen vuonna 2018 kannabiksen viihdekäytön laillistamisen seurauksena. 

Sopimukset velvoittavat lautakuntaa toimimaan tavalla, joka pyrkii rajoittamaan lääkinnällisissä ja tieteellisissä tarkoituksissa hyödynnettävien huumeiden määrää sekä niiden liikkumista maiden rajojen yli. Lautakunnan velvollisuutena on toisaalta myös varmistaa huumeiksi luokiteltujen aineiden saatavuus.

Kritisoijien mielestä lautakunta ei ole hoitanut saatavuuden varmistamiseen liittyviä tehtäviään tyydyttävästi, sen toiminnan painottuessa torjunnan tehostamiseen. 

Kehitysmaiden kipulääkepula on mainittu ongelmakohdaksi, johon INCB ei ole kyennyt vastaamaan. Oikeus kivuttomaan elämään liittyy vahvasti ihmisoikeuksiin.

Lautakunnan jäsenet nimittävässä YK:n talous- ja sosiaalineuvostossa on historiallisesti ollut hyvin vähän kehitysmaita ja tämä on saattanut ne eriarvoiseen asemaan päätöksentekoprosessiin osallistumisen suhteen.

INCB:n toimet ovat myös osin johtaneet monin paikoin alkuperäisväestöjen harjoittaman perinnelääkinnän tukahduttamiseen. Oopiumin, hasiksen ja ayahuascan kaltaiset aineet ovat osa joidenkin alueiden lääkinnällisiä perinteitä, joten kasvipohjaisten lääkkeiden käytön sanktioiminen on saattanut edelleen heikentää esimerkiksi näiden alueiden kipu- ja tulehdustautipotilaiden asemaa. Tällainen politiikka on ristiriitaista, sillä YK:n alkuperäiskansojen oikeuksia koskeva julistus toteaa, että alkuperäisväestöillä on oikeus säilyttää kansanlääkinnän perinteensä.

Uusi kannabisagenda työn alla

Vuoden 2020 maaliskuussa INCB aloitti työskentelyn uutta kannabista koskevan aloitteen, Cannabis Control Initiativen parissa. Työskentely toteutetaan Japanin taloudellisella tuella. Aloite on käynyt läpi jo kolme luonnosta, mutta sen varsinaisesta sisällöstä on tiedotettu hyvin vähän. Kaksi suomalaista on osallistunut aloitteen valmistelua koskeviin kokouksiin. Marjaana ei kyennyt varmistamaan näiden suomalaisten osallistujien henkilöllisyyttä.

Tilannetta seuranneet asiantuntijat ovat olleet huolissaan siitä, että INCB:n linjaukset ottavat huomioon vain lääkeyhtiöiden tapaisten toimijoiden kyvyn tuottaa kannabista. Ehdotetut toimintatavat vaikuttaisivat pitäytyvän olemassaolevien lääkevalmisteiden markkinoiden mukaisissa mallissa, jossa lääkeyhtiöt hoitavat standardoitujen valmisteiden tuotannon, eivätkä ne ota huomioon kasvin käsittelemättömän kukinnon hyödyntämisen mahdollisuutta.

Uusien linjausten valmistelussa mukana olleiden tahojen sidonnaisuuksiin on myös kiinnitetty huomiota. Aloitteen luonnostellut taho on toiminut lääkekannabisalalla ja tilaisuuksiin on osallistunut asiantuntijoita, joilla on hallussaan kasviteknologian patentteja sekä kasvilajikkeita koskevia suojia.

Huumeiden dekriminalisoinnin noustessa yhä useammassa maassa ajankohtaiseksi kysymykseksi, on INCB:n tiukka linja ja niukka halukkuus vastuullisten toimintapojen luomiseen osoittautumassa tekijäksi joka syö sen uskottavuutta. Se on kannanotoissaan todennut melko rutiininomaisesti, että huumeiden laillistaminen ja niiden markkinoiden sääntely on selkeä kansainvälisen huumevalvonnan sopimusrikkomus. 

Lautakunta näyttää olevan myös hyvin jähmeä suhtautumisessaan koskien kannabidiolipitoisen hampun hyödyntämistä. Vuodetussa valmisteluasiakirjassa mainitaan, että vaikka kannabidiolia ei olekaan sisällytetty vuoden 1961 yleissopimuksen tai muiden sopimusten huumausaineluetteloihin, se olisi valvonnan alainen ollessaan kannabiskasvista eristettyä. Se myös asettui eri kannalle kuin maailman terveysjärjestö WHO, joka suosittaa rajoitusten poistoa alle 0,2% THC:tä sisältävän hampun käytöltä.

Lautakunnan on 19. marraskuuta tarkoitus kokoontua arvioimaan maailman huumevalvonnan nykytilaa. Sen on määrä myös kehittää lisäohjeistusta jäsenmaille koskien kannabista ja “kannabikseen liittyviä aineita”. Marjaana seuraa tilannetta ja raportoi tulevista linjamuutoksista.

Seeds of Love – vaporisaattoreiden asiantuntija. Paras valikoima, parhaat hinnat.

Jätä kommentti